vas­ten

postpositio, prepositio, adverbi/ˈʋɑsten/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vas-ten (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 2 651. yleisin sana

Merkitys

  1. johonkin kiinni painettuna; kohti, päin; vastoin jotakin; varta vasten ’nimenomaan jotakin tarkoitusta varten’

Esimerkkilauseet

Suvetar, valio vaimo, Etelätär luonnon eukko, Syöttele minun sikoja, Apata alaneniä, Kun lasken siat erille, Alakärsäni aholle, Rannalle meryttä vasten, Vasten merta hiykiäistä!
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Ja hän iski tuopin niin rajusti, että se litistyi päätä vasten, jolloin mies vaipui tajuttomana maantielle.
— Frederick Marryat, Peter Simple merillä
Tulipora on keppi, jota on pyöritelty nopeaan tahtiin joko kämmenten välissä tai jousen avulla, samalla, kun sen päätä on painettu puuta vasten.
— Wikipedia: Palaminen

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan varten yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja

Todennäköisesti sanan varsi (katso tätä) mon. g., joka on kivettynyt postp:ksi (vertaa varsin); on myös arveltu, että sana liittyisi sanaan vara1 (katso tätä) esimerkiksi kontaminaationa: varalle, varalta tjs. + vasten (katso vasta2) tai v:n varata II inf. instr:iin varaten; vihdoin sana voisi olla myös lyhentymä ilmauksesta varta vasten. — pohjoissaame varˈtë, vārtë ’varten’ ← suomi.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvartta ’vuoksi, tähden; varten’
karjalavarte(n) ’sama merkitys’ (← suomi)
vatjavart, vartē ’varten’.

Samaa juurta olevia sanoja

yhd:ojen alkuosana ’vastakkaiseen suuntaan liikkuva tai vaikuttava; vastassa oleva; tuleva; äsken tapahtunut’: vastahanka, ‑mäki, ‑ranta; vastasyntynyt, muita johd:ia vastainen ’vastaan suuntautuva; vastapäinen; edeltävä; tuleva’ (myös yhd:n jälkiosana: sodan-, lain-, päinvastainen); katso erikseen vastata, vastus

Sanojen alkulähteenä näyttää olleen nomini, jonka merk. oli ’vastassa oleva paikka’ ja josta on kehittynyt sanan käyttö lokaalisena ja myöh. temporaalisena part:na. mordvan ja marin sanojen kuuluminen itämerensuomalaisten sanojen yhteyteen ei ole täysin kiistatonta.

Vastineet sukukielissä (10 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvast ’vasta; vasten’, vastas, vastā ’vastassa, ‑aan’, vasse(n), vassoin ’vasten’, vastain ’vastainen’, vastaranta ’vastaranta’
karjalavasta ’vasta’, vassassa ’vastapäätä; vastassa’, vastah ’vastaan’, vas(sen) ’vasten, vastaan’, vastaine ’vastainen; vastatuuli’, vastamäki ’ylämäki’
lyydivaste ’vastaan, vasten, vieressä, viereen; vasta; äsken, juuri; myötä, mukainen’, vastā ’vastaan’, vastmägi ’vastamäki, ‑maa’
vepsävastha ’vastaan’, vast(e̮) ’vasten, päin’, vastāńe ’vastainen’
vatjavassa ’vasta’, vasse̮ne̮ ’uusi’, (vatjan Kukkosin murre) vass(a) ’vasten’, vassā ’sama merkitys; vastaan’
virovast ’vasta’, vastas ’vastapäätä; vastaan’, vastu ’vasten, vastoin; vastaan, kohtaan’, vastane ’vastainen, vastakkainen’
liivivast(ə) ’vastassa, vastapäätä, vasten, vastaan; noin, lähes, likimain’, vastūkst ’vastakkain’, vasti ’vastainen’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamevuosˈte- ’vasta-’, pohjoissaame vuosˈta (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame) ’vastaan’
ersämordvaersämordva vastoms, mokšamordva vastə̑ms ’kohdata, tavata; tulla vastaan’, vasta ’kohta, paikka, (makuu)sija’
mariwaštareš ’vastaan; vastakkain’.

Esiintymistiheys

89 845 esiintymää · 34.2 / milj.

Suomi24
34.9
Sanomalehdet
26.7
Aikakauslehdet
26.8
Wikipedia
25.5
Reddit
30.4
Tekstitykset
38.9

Riimit

-ɑsten

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vasten. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vasten