virkata
verbi/ˈʋirkɑtɑˣ/vir-ka-ta (3 tavua) · 7 kirjainta
Merkitys
- tehdä erityistä usein koristeellista neulosta työhön tarkoitetulla koukulla
Esimerkkilauseet
Oh, kuinka voisin minä heille virkkaakaan, että sinua minä odotan ja että sinä lupasit tulla!Seisoin ja odotin, mitä hän virkkaisi.Työssä virkataan ohuesta langasta ensin kuvioita, kuten kukkia, lehtiä tai ympyröitä, jotka sitten kootaan virkatulle verkolle.Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan virkata lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
- Substantiivit
Hameita piti tärkätä, kauluksia ja kalvostimia silittää, pitsejä virkata — niin, Jumala tiennee, mitä kaikkea olikaan tehtävä!Kauppamies seisoi kauvan liikkumattomana, eikä voinut virkata sanaakaan vastaukseksi.Etymologia
1virkata1 – valmistaa virkkuukoukulla silmukoimalla (esim. patalappua. pitsiä)
- Alkuperä
- Lainasana (ruotsi: virka)
- Vanhin tieto
- Lönnrotin sanakirjan lisävihko, 1886
- Levinneisyys
- yleinen
- suomivirkata
- ruotsivirka ’virkata; (vanh. kielessä myös) kutoa’
- saksawirken ’ommella, kirjoa, kutoa’
~ (→) pohjois- eli vienankarjala virkata (prs. virkkoan) ’virkata (pitsiä)’
Samaa juurta olevia sanoja
- virkkuukoukku
- ‑neula
Lue myös Kotuksen kirjoitus virkata, virkkoa, virkku.
2virkata2 – sanoa, lausua, lausahtaa
- Sanakirjassa
- Rinnakkaismuoto, käsitellään sanan virkkaa yhteydessä
- Vanhin tieto
- 1611
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | verkkā ’virkkaa, sanoa’ |
|---|---|
| karjala | virkkoa (prs. virkan) ’sanoa, lausua; määrätä, kutsua; moittia’ |
| lyydi | virk(k)ada ’virkkaa, sanoa’ |
| vepsä | virkta (prs. virkan) ’sama merkitys’ |
| vatja | verkka- ’sama merkitys’ (? ← suomi murt. Inkerinmaa). |
Samaa juurta olevia sanoja
Lue myös Kotuksen kirjoitus virkata, virkkoa, virkku.
3virkata3 – aisata, tehdä puuhun uurteita, kuoria puu osittain, jotta se kuivuisi
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan virka yhteydessä
- Vanhin tieto
- Gustaf Renvall, 1823
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro
Lainalähde: todennäköisesti ← balttilainen, vertaa latvia virdze (← *virge) ’suuri kasa’, verdze (← *verge) ’sama merkitys; (pitkä) rivi’, virg̒ele ’suuri joukko, kasa, rivi; koristenauha, jossa on riviin pantuja oljen ja paperin palasia’. Osittain sekoittunut s:n virka2 kanssa (jos tämä on eri alkuperää).
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | virka, verka ’helmirivi, helminauhan yksi kierros kaulan ympäri’ |
|---|---|
| karjala | virka ’laikku tai juova eläimen otsassa; aisaus, puun pintaan hakattu juova tai uurre, rasti, pilkka’, virata (prs. virkoan) ’aisata, pilkoittaa (puu)’, virkotie ’ansapolku’ |
| lyydi | virg(e̮) (mon. virgad) ’puuhun veistetty piirto, aisaus; rasti (puussa); viiru (eläimen otsassa)’, virgata ’aisata (puu)’ |
| vepsä | v́irg, v́erg (g. ‑an) ’merkki, rasti, aisaus (puussa)’ |
| vatja | virka ’jono, rivi; (helmi)nauha’ |
| viro | (murt.) viirg ’rivi, suora pitkä pino’, virg ’vako, raita (Wied); aaltomainen muodostuma lumessa tai rantahiekassa’ |
Lue myös Kotuksen kirjoitus virka.
Yhdyssanat ja johdokset
Johdokset
Liittyvät sanat
Hierarkia
Yläkäsitteet
Englanninkieliset vastineet
- crochet
- hook
Esiintymistiheys
5 228 esiintymää · 2.0 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 73 (salata), vokaalivaihtelutyyppi A
Yleisimmät: virkkaa 22 % · virkata 21 % · virkattu 10 %
| Muoto | Taivutus |
|---|---|
| Infinitiivi | |
| Ind. prees. yks. 1. | |
| Ind. imperf. yks. 3. | |
| Kond. prees. yks. 3. | |
| Pot. prees. yks. 3. | |
| Imperat. prees. yks. 3. | |
| Akt. 2. partisiippi | |
| Pass. imperf. |
Riimit
-irkɑtɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Virkata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/virkata