vuo­den­tu­lo

substantiivi/ˈʋuo̯denˌtulo/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vuo-den-tu-lo (4 tavua) · 10 kirjainta

Yhdyssana: vuosi + tulo

Merkitys

  1. vuoden sato, tulos

Esimerkkilauseet

Tiedustelivat vieraat vielä vuodentulosta, kertoivat, että niin oli kova se Perttulin halla, ettei riiheen pantavaa tullut Teurajärvellä, ei taloissa, ei kruununtorpissa.
— Väinö Kataja, Murheen voima
George huomautti, että vuodentulo näytti sangen lupaavalta.
— Jerome K. Jerome, Kolme miestä veneessä
Kotimaanuutisissa hallitsevassa asemassa olivat hovioikeuden tiedot, virka - ja nimitysasiat, erilaiset kunnianosoitukset, merkkihenkilöiden matkat, sää ja vuodentulo.
— Wikipedia: Kanava (sanomalehti)

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan vuodentulo lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Hetkisen juteltiin yhdessä suotuisasta suvisäästä ja vuodentulon toiveista.
— Marja Salmela, Unelmiensa uhri
Menneenä vuonna, jolloin oli huono vuodentulo, ei setä ottanut mitään veroa heiltä.
— Theodolinda Hahnsson, Kotikuusen kuiskehia
Hän kyseli yhtä ja toista Marin kodista, etupäässä, kaupunkilaisten tavan mukaan, maanviljelyksestä ja karjasta ja millaista vuodentuloa odotettiin.
— Jalmari Finne, Äidit
Vuodentulo oli runsas niin heinäin kuin viljakasvienkin puolesta.
— Väinö Kataja, Noidan kirot

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan vuosi yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 4 muuta kieltä

Main. sanoihin on yhdistetty myös suomi ominaisuuden johdin ‑(u)us, ‑(y)ys, joka on kuitenkin eri alkuperää, sekä unkari ‑val, ‑valy: taval, tavaly ’viime vuosi, viime vuonna’ (ta-, to- pron.-vart., katso tuo), mutta tämäkin sana saattaa selittyä aivan toisin (pron.-vart. + pron.-johdin ‑v- + abl. ‑l, vertaa unkari távol ’kaukana’). — itämerensuomi sanojen merk:n ’sato’ osalta vertaa vuotaa; katso myös tänään.

Vastineet sukukielissä (10 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvōs ’vuosi’, ‑vōtiain, ‑vōtīn ’‑vuotinen’
karjalavuosi ’vuosi; viljavuosi, satovuosi’, ‑vuotine ’‑vuotinen’, vuotehine ’vuoden vanha tai kestävä; vuotuinen’
lyydivuož ’vuosi, ikävuosi’, vuod́ińe ’‑vuotinen’, vuojaińe ’‑vuotias’
vepsävoź ’vuosi’, voźikaz, voźjeińe ’vuoden vanha’, voźńe ’sama merkitys; ‑vuotinen’
vatjavōsi ’vuosi’, tänävōna ’tänä vuonna’
viro(vanh.) voos (g. voe, Wied vooe) ’vuotuinen sato; (Wied ja murt. myös) vuosi, kerta’; tänavu, tämmu ’tänä vuonna’
liiviūož-: ū.-riʾgž ’kevätruis’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saameominaisuuden johdin ‑vuottâ, esimerkiksi saame buorrevuottâ ’hyvyys’ (saame buorre ’hyvä’, katso parempi), itsenäisenä sanana vuode (eteläsaame) ’tapa, tottumus’, myös pohjoissaame *vuottâ: vūhtii (ill.): valˈdet v. ’ottaa huomioon’, inarinsaame vuođast: mon vuođast(kas) ’minkä suhteen, missä suhteessa’ (pohjoissaame vuođđâ-, vuođâlokko (inarinsaame) ’vuosiluku’ ← suomi)
udmurttiwa-, va-: wa-, vapuŋ ’aika, määräaika, elinaika, ihmisikä’ (puŋ ’pää’)
komivo ’vuosi’, vośa, ośa ’kesävilja’, ‑u: me̮jmu ’viime vuonna’, tau ’tänä vuonna’
–? itähanti al, etelähanti ot, pohjoishanti ɔᴧ ’vuosi’.

Lue myös Kotuksen kirjoitus vuosi.

Esiintymistiheys

124 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ulo

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vuodentulo. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vuodentulo