- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan vuosi yhteydessä
- Vanhin tieto
- Reinhold von Becker, 1820
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 4 muuta kieltä
Main. sanoihin on yhdistetty myös suomi ominaisuuden johdin ‑(u)us, ‑(y)ys, joka on kuitenkin eri alkuperää, sekä unkari ‑val, ‑valy: taval, tavaly ’viime vuosi, viime vuonna’ (ta-, to- pron.-vart., katso tuo), mutta tämäkin sana saattaa selittyä aivan toisin (pron.-vart. + pron.-johdin ‑v- + abl. ‑l, vertaa unkari távol ’kaukana’). — itämerensuomi sanojen merk:n ’sato’ osalta vertaa vuotaa; katso myös tänään.
Vastineet sukukielissä (10 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | vōs ’vuosi’, ‑vōtiain, ‑vōtīn ’‑vuotinen’ |
|---|---|
| karjala | vuosi ’vuosi; viljavuosi, satovuosi’, ‑vuotine ’‑vuotinen’, vuotehine ’vuoden vanha tai kestävä; vuotuinen’ |
| lyydi | vuož ’vuosi, ikävuosi’, vuod́ińe ’‑vuotinen’, vuojaińe ’‑vuotias’ |
| vepsä | voź ’vuosi’, voźikaz, voźjeińe ’vuoden vanha’, voźńe ’sama merkitys; ‑vuotinen’ |
| vatja | vōsi ’vuosi’, tänävōna ’tänä vuonna’ |
| viro | (vanh.) voos (g. voe, Wied vooe) ’vuotuinen sato; (Wied ja murt. myös) vuosi, kerta’; tänavu, tämmu ’tänä vuonna’ |
| liivi | ūož-: ū.-riʾgž ’kevätruis’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | ominaisuuden johdin ‑vuottâ, esimerkiksi saame buorrevuottâ ’hyvyys’ (saame buorre ’hyvä’, katso parempi), itsenäisenä sanana vuode (eteläsaame) ’tapa, tottumus’, myös pohjoissaame *vuottâ: vūhtii (ill.): valˈdet v. ’ottaa huomioon’, inarinsaame vuođast: mon vuođast(kas) ’minkä suhteen, missä suhteessa’ (pohjoissaame vuođđâ-, vuođâlokko (inarinsaame) ’vuosiluku’ ← suomi) |
|---|---|
| udmurtti | wa-, va-: wa-, vapuŋ ’aika, määräaika, elinaika, ihmisikä’ (puŋ ’pää’) |
| komi | vo ’vuosi’, vośa, ośa ’kesävilja’, ‑u: me̮jmu ’viime vuonna’, tau ’tänä vuonna’ |
| – | ? itähanti al, etelähanti ot, pohjoishanti ɔᴧ ’vuosi’. |
Samaa juurta olevia sanoja
Lähtökohta: joko ← balttilainen *kerdā f.: muinaispreussi (yks. akk.) kērdan, kerdan ’aika’, liettua *kerda ’vuoro, järjestys, kerta’: johd. ker̃džius ’täysikasvuinen (yli)paimen’, alkuaan nähtävästi ’(paimennus)vuorossa oleva’ tai ’paimennusvuorosta huolehtiva’ (vertaa viro korralapsed ’lapset, jotka vuorottelevat paimennuksessa’, korratüdruk ’paimennusvuorossa oleva tyttö’; merk.-kahtalaisuuden ’kerta’ ~ ’aika’ kannalta huomaa, että suomi aika sanan saame vastine merk. paikoin myös ’kerta’)
tai ← kantagermaani *χerđā ← esigermaani *kerdhā (→ muinaisyläsaksa herta ’vaihe, vaihtelu, vuorottelu’). Katso myös kera.
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kerta, kerrata, kerros |
|---|---|
| karjala | kerta ’kerta, kerros’, kerrata ’kerrata tai kiertää lankaa; kerrata peltoa, kyntää toistamiseen’, kerros ’kerros, vaatekerta’ |
| lyydi | kier, kierd ’kerta’, kiertata, kierdata ’kerrata (lankaa)’ |
| vepsä | kerd ’kerta’, kertta ’kerrata (lankaa)’ |
| vatja | ke̮rta ’kerta’, ke̮rrata ’kyntää toistamiseen’ |
| viro | kord, murt. kõrd ’kerta, tapaus; kunto, järjestys, siisteys, puhtaus; siivo; kuri; vuoro; järjestelmä; kerros’, korrata ’toistaa, kerrata; kyntää toistamiseen’ |
| liivi | kē̮rda ’vuoro; kerros; kerta; piiri, sääty; ikäkausi, sukupolvi; järjestys’, ke̮ŕtə ’märehtiä’ |
(suomi → saame gærˈde ’kerta, kerros jne.’, gærˈdot ’kertoa; kerrata (lankaa), panna lisäsäie nuoraan, jne.’)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| ersämordva | ersämordva kirda, mokšamordva kə̑rda ’kerta’ |
|---|---|
| länsimari | länsimari kerδə: pülä-γerδə ’melko kauan sitten’, šukerδə ’kauan sitten’ |
Lue myös Kotuksen kirjoitus vuosi.