vuo­si­ker­ta

substantiivi/ˈʋuo̯siˌkertɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vuo-si-ker-ta (4 tavua) · 10 kirjainta · Suomen kielen 11 433. yleisin sana

Yhdyssana: vuosi + kerta

Merkitykset

  1. vuoden aikana ilmestyneet tai julkaistavat sanoma- tai aikakauslehden numerot
  2. tiettynä vuonna valmistettu viini; (laajemmin, kuvaannollisesti) jonain vuonna valmistettu tavara, syntynyt henkilö tms.
  3. (yhdyssanan alkuosana) tiettyä vuosikertaa oleva etenkin laadun merkkinä

Synonyymit

Esimerkkilauseet

A. Meurmanilta on tässä vuosikerrassa suuri joukko kirjoituksia, joista mainitsen seuraavat: Asevelvollisuudesta, Tulevaisuuden puolueet Suomessa, Keskipuolue Suomessa, Mietteitä nykyisen taloudellisen aseman johdosta, Papit ja kansakoulunopettajat.
— Viktor Lounasmaa, Elämäni taipaleelta
Ja jos uusi viini on mielestänne hapanta ja repäisevää, niin ajatelkaa: kerran nauttivat ukot sitä huuliaan lipoen, kovasti ylistäen sitä kyyneleet silmissä ja kieli täristen, syvästi halveksien uusia vuosikertoja.
— Uuno Kailas, Punajuova
Nämä neljä "vuosikertaa", sarjaa, ovat yhteydessä paastonajan arkipäivien jumalanpalveluksien lukukappaleisiin, ja joita voidaan käyttää pääsiäistä edeltävinä viikkoina tai hiljaisen viikon päivinä.
— Wikipedia: Evankeliumikirja

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan vuosikerta lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Adjektiivit
Lehden toisessa vuosikerrassa löytyy arvokkaita vastauksia näihin hyökkäyksiin.
— Mauno Rosendal, Suomen herännäisyyden historia XIXllä vuosisadalla II 1836-1844
Edellisenä vuonna alotetusta joulukalenterista Necken ilmestyi uusi vuosikerta, ja keväällä toinen samallainen kalenteri Lärkan.
— Valfrid Vasenius, Runeberg Suomen kansan runoilijana
Parasten tarhain parhaat vuosikerrat ne viime tippaan jalot herrat jo särpii loputtomin juhlinnoin.
— Johann Wolfgang von Goethe, Faust II

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan vuosi yhteydessä
Vanhin tieto
Reinhold von Becker, 1820
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 4 muuta kieltä

Main. sanoihin on yhdistetty myös suomi ominaisuuden johdin ‑(u)us, ‑(y)ys, joka on kuitenkin eri alkuperää, sekä unkari ‑val, ‑valy: taval, tavaly ’viime vuosi, viime vuonna’ (ta-, to- pron.-vart., katso tuo), mutta tämäkin sana saattaa selittyä aivan toisin (pron.-vart. + pron.-johdin ‑v- + abl. ‑l, vertaa unkari távol ’kaukana’). — itämerensuomi sanojen merk:n ’sato’ osalta vertaa vuotaa; katso myös tänään.

Vastineet sukukielissä (10 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvōs ’vuosi’, ‑vōtiain, ‑vōtīn ’‑vuotinen’
karjalavuosi ’vuosi; viljavuosi, satovuosi’, ‑vuotine ’‑vuotinen’, vuotehine ’vuoden vanha tai kestävä; vuotuinen’
lyydivuož ’vuosi, ikävuosi’, vuod́ińe ’‑vuotinen’, vuojaińe ’‑vuotias’
vepsävoź ’vuosi’, voźikaz, voźjeińe ’vuoden vanha’, voźńe ’sama merkitys; ‑vuotinen’
vatjavōsi ’vuosi’, tänävōna ’tänä vuonna’
viro(vanh.) voos (g. voe, Wied vooe) ’vuotuinen sato; (Wied ja murt. myös) vuosi, kerta’; tänavu, tämmu ’tänä vuonna’
liiviūož-: ū.-riʾgž ’kevätruis’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saameominaisuuden johdin ‑vuottâ, esimerkiksi saame buorrevuottâ ’hyvyys’ (saame buorre ’hyvä’, katso parempi), itsenäisenä sanana vuode (eteläsaame) ’tapa, tottumus’, myös pohjoissaame *vuottâ: vūhtii (ill.): valˈdet v. ’ottaa huomioon’, inarinsaame vuođast: mon vuođast(kas) ’minkä suhteen, missä suhteessa’ (pohjoissaame vuođđâ-, vuođâlokko (inarinsaame) ’vuosiluku’ ← suomi)
udmurttiwa-, va-: wa-, vapuŋ ’aika, määräaika, elinaika, ihmisikä’ (puŋ ’pää’)
komivo ’vuosi’, vośa, ośa ’kesävilja’, ‑u: me̮jmu ’viime vuonna’, tau ’tänä vuonna’
–? itähanti al, etelähanti ot, pohjoishanti ɔᴧ ’vuosi’.

Lähtökohta: joko ← balttilainen *kerdā f.: muinaispreussi (yks. akk.) kērdan, kerdan ’aika’, liettua *kerda ’vuoro, järjestys, kerta’: johd. ker̃džius ’täysikasvuinen (yli)paimen’, alkuaan nähtävästi ’(paimennus)vuorossa oleva’ tai ’paimennusvuorosta huolehtiva’ (vertaa viro korralapsed ’lapset, jotka vuorottelevat paimennuksessa’, korratüdruk ’paimennusvuorossa oleva tyttö’; merk.-kahtalaisuuden ’kerta’ ~ ’aika’ kannalta huomaa, että suomi aika sanan saame vastine merk. paikoin myös ’kerta’)

tai ← kantagermaani *χerđā ← esigermaani *kerdhā (→ muinaisyläsaksa herta ’vaihe, vaihtelu, vuorottelu’). Katso myös kera.

Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkerta, kerrata, kerros
karjalakerta ’kerta, kerros’, kerrata ’kerrata tai kiertää lankaa; kerrata peltoa, kyntää toistamiseen’, kerros ’kerros, vaatekerta’
lyydikier, kierd ’kerta’, kiertata, kierdata ’kerrata (lankaa)’
vepsäkerd ’kerta’, kertta ’kerrata (lankaa)’
vatjake̮rta ’kerta’, ke̮rrata ’kyntää toistamiseen’
virokord, murt. kõrd ’kerta, tapaus; kunto, järjestys, siisteys, puhtaus; siivo; kuri; vuoro; järjestelmä; kerros’, korrata ’toistaa, kerrata; kyntää toistamiseen’
liivikē̮rda ’vuoro; kerros; kerta; piiri, sääty; ikäkausi, sukupolvi; järjestys’, ke̮ŕtə ’märehtiä’

(suomi → saame gærˈde ’kerta, kerros jne.’, gærˈdot ’kertoa; kerrata (lankaa), panna lisäsäie nuoraan, jne.’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

ersämordvaersämordva kirda, mokšamordva kə̑rda ’kerta’
länsimarilänsimari kerδə: pülä-γerδə ’melko kauan sitten’, šukerδə ’kauan sitten’

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus vuosi.

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Liittyvät sanat

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • vintage

Esiintymistiheys

11 917 esiintymää · 4.5 / milj.

Suomi24
1.9
Sanomalehdet
10.3
Aikakauslehdet
56.2
Wikipedia
2.2
Reddit
1.2
Tekstitykset
2.6

Taivutustiedot

Yleisimmät: vuosikerta 58 % · vuosikertaa 15 % · vuosikerran 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ertɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vuosikerta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vuosikerta