- Sanakirjassa
- Johdos, käsitellään sanan ystävä yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala
Lainalähde: Toisen selityksen mukaan partisiippi v:stä *ystää (’haluta’), joka puolestaan (varhaiskantasuomi *(v)ü(n)s-tä- ← *(v)ü(n)sk-tä-) ← germaaninen *wunskja- ’haluta, toivoa’, vertaa nykysaksa wünschen, nykyruotsi önska ’sama merkitys’ (Esi)germ originaalista on voitu lainata myös supistumaverbi yskätä, jolloin kehityskulku suomessa olisi ollut yskättävä → ystävä, kuten vanhemmassakin selitysmallissa. Samasta (esi)germaanisesta sanasta on selitetty myös yskä, katso tätä.
Alkuperä epäselvä. Liitetty useimmiten sanaan yskä ’syli’, johd. *yskätä ’syleillä’ (tällaista ei ole todistettavasti tavattu), jolloin ystävä olisi lyhentynyt muoto partisiipista yskättävä ’syleiltävä’.
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | üstävä ’ystävä’ |
|---|---|
| karjala | ystävä ’sama merkitys’ (molemmat ilmeisesti ← suomi, samoin kuin pohjoissaame usˈteb (luulajansaame inarinsaame) ’ystävä’). |
Samaa juurta olevia sanoja
Lainalähde: Sanalle on esitetty myös samaa varhaista kantagermaanin lainalähdettä kuin sanalle yskä (katso tätä): germaaninen *wunskā tai *wunsko- ’halu, toive, toivo’ (vertaa nykysaksa Wunsch ’toive’, nykyruotsi önska ’toivoa’).
katso erikseen uskaltaa
Vastineet sukukielissä (10 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | uskoa ’antaa, luovuttaa; uskoa, luottaa’, usko, uskollīn ’uskollinen’, uskomatoin ’(jumalaan) uskomaton’ |
|---|---|
| karjala | uskuo ’uskoa, luottaa’, usko ’usko, luottamus; rohkeus’ |
| lyydi | uskoda ’uskoa’, usko ’tavat, oikeudet’ |
| vepsä | uskta (prs. uskob) ’uskoa’, usk ’usko, luottamus’ |
| vatja | uskoa, usko |
| viro | uskuda ’uskoa, luottaa; uskaltaa’, usk (g. usu) ’usko, uskonto’ |
| liivi | uskə (prs. uskūb) ’uskoa, luottaa’, usk ’usko, uskontunnustus’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| pohjoissaame | pohjoissaame osˈkot (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’uskoa; olettaa, otaksua’. Epävarmana mutta mahdollisena on pidettävä itämerensuomi-saamelaisten sanojen kuulumista seur. samaa merkitsevien mutta alkuaan etuvokaalisten sanojen yhteyteen: udmurtti oski̮ni̮ |
|---|---|
| komi | eski̮ni̮ ’uskoa’ |
| itähanti | itähanti öγəl-, etelähanti ewət-, pohjoishanti ewəl- ’uskoa, luottaa’; muutos *e- → u- saattaisi olla yhteydessä kontinuat. o-johdoksen muodostumiseen varhaiskantasuomessa. |
Lue myös Kotuksen kirjoitus ystävä.