a­ja­te

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. miete, tuuma, aie

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan ajatella yhteydessä
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro

Johd. verbin ajaa (katso tätä) fakt.-johdoksesta ajattaa: ajattelemisella on alkujaan nähtävästi tajuttu mietinnän kohteen kuvaannollista takaa ajamista, tavoittelemista, vertaa ajan takaa tavallisesti merk. ohella ’koetan palauttaa tai saada mieleeni’, nykyruotsi jag far efter ’sama merkitys’; myös aju (katso erikseen) ’ajatus(kyky), järki, mieli, ymmärrys; (mon.) aivot’ voi olla ajaa verbin johdos (vertaa aivot).

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalaajatella ’miettiä, aprikoida’, ajates ’suunnitelma, aikomus’, ajatus ’(paha) ajatus, aie’
lyydiajatez (loits.) ’paha ajatus’
vepsäajateldaze (August Ahlqvistin aineistosta) ’harkita, tuumia’, ajatez (loits.) ’paha aie; panentatauti’, ajatuz (August Ahlqvistin aineistosta) ’ajatus, kuvittelu’
vatjaajate̮lla ’ajatella’, ajatuz ’ajatus’ (? ← suomi)
viro(koillmurt.) ajatada ’ajatella, pohtia, muistella vanhoja aikoja’, ajattelema ’ajatella’ (? ← suomi, kuten ainakin viro uud. aade (g. aate) ’ylevä aate’, luulajansaame ājātallat ’ajatella, miettiä’, ājātis, ‑us ’ajatus’; äänt. tarkka suomi sanan vastine on saame vuojatâllât ’ajaa takaa’).

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Ajate. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/ajate