- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan ajatella yhteydessä
- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Vastineita
- karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro
Johd. verbin ajaa (katso tätä) fakt.-johdoksesta ajattaa: ajattelemisella on alkujaan nähtävästi tajuttu mietinnän kohteen kuvaannollista takaa ajamista, tavoittelemista, vertaa ajan takaa tavallisesti merk. ohella ’koetan palauttaa tai saada mieleeni’, nykyruotsi jag far efter ’sama merkitys’; myös aju (katso erikseen) ’ajatus(kyky), järki, mieli, ymmärrys; (mon.) aivot’ voi olla ajaa verbin johdos (vertaa aivot).
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | ajatella ’miettiä, aprikoida’, ajates ’suunnitelma, aikomus’, ajatus ’(paha) ajatus, aie’ |
|---|---|
| lyydi | ajatez (loits.) ’paha ajatus’ |
| vepsä | ajateldaze (August Ahlqvistin aineistosta) ’harkita, tuumia’, ajatez (loits.) ’paha aie; panentatauti’, ajatuz (August Ahlqvistin aineistosta) ’ajatus, kuvittelu’ |
| vatja | ajate̮lla ’ajatella’, ajatuz ’ajatus’ (? ← suomi) |
| viro | (koillmurt.) ajatada ’ajatella, pohtia, muistella vanhoja aikoja’, ajattelema ’ajatella’ (? ← suomi, kuten ainakin viro uud. aade (g. aate) ’ylevä aate’, luulajansaame ājātallat ’ajatella, miettiä’, ājātis, ‑us ’ajatus’; äänt. tarkka suomi sanan vastine on saame vuojatâllât ’ajaa takaa’). |