aa­tos

erisnimi, substantiivi/ˈɑːtos/
Jaa
Viittaa artikkeliin

aa-tos (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 10 144. yleisin sana

Merkitykset

substantiivi

  1. (ylätyyliä)(runollinen)ajatus, mieteMit’‎ kaunehin aatos, vainen tohtineeko todeksi toivoakaan!

erisnimi

  1. harvinainen

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Ja niinpä vaikka vie mua loitoksi haaksi, meri kohta on juopanamme, mi kutsuen meuraa, niin ei toki kaikki kaihdu kuohujen taaksi, mua ystäväinhän aatokset armaat seuraa.
— Kössi Kaatra, Punaiset ja valkoiset
Löi kuolo leikin rajan: he jätit elon turun; vei aatos autuus-ajan pois surevien surun.
— Eino Railo, Yleisen kirjallisuuden historia II
Samalla tavoin albumi päättyy outroon, joka käsittää ääninäytteitä, tuulen ujelluksesta ja muista aavemaisista äänistä sekä samaisesta henkilöstä lausumassa möreällä äänellään aatoksiaan norjaksi.
— Wikipedia: The Return of the Black Death

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan aatos lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Aatos juolahti mieleeni vasta päivää myöhemmin kuin olin saanut vieraittenne luettelon.
— Alexandre Dumas, Rouva de la Motte
Nämä kolme pidätyspäivää johdattivat neiti Angéliquen mieleen oivan aatoksen.
— Alexandre Dumas, Bastiljin valloitus
Mi aatos Luojalla ollut lie Kun tänne Hän kansamme johti?
— Irene Mendelin, Koivikossa II
Ja niin aatos armas liiti, toivon silmä kauas kiiti, huolet, vaivat, vastukset unhottuivat hetkiset.
— Juho Laine, Köynnöksiä

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan ajatella yhteydessä
Vanhin tieto
Carl Axel Gottlund, 1817
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro

Johd. verbin ajaa (katso tätä) fakt.-johdoksesta ajattaa: ajattelemisella on alkujaan nähtävästi tajuttu mietinnän kohteen kuvaannollista takaa ajamista, tavoittelemista, vertaa ajan takaa tavallisesti merk. ohella ’koetan palauttaa tai saada mieleeni’, nykyruotsi jag far efter ’sama merkitys’; myös aju (katso erikseen) ’ajatus(kyky), järki, mieli, ymmärrys; (mon.) aivot’ voi olla ajaa verbin johdos (vertaa aivot).

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalaajatella ’miettiä, aprikoida’, ajates ’suunnitelma, aikomus’, ajatus ’(paha) ajatus, aie’
lyydiajatez (loits.) ’paha ajatus’
vepsäajateldaze (August Ahlqvistin aineistosta) ’harkita, tuumia’, ajatez (loits.) ’paha aie; panentatauti’, ajatuz (August Ahlqvistin aineistosta) ’ajatus, kuvittelu’
vatjaajate̮lla ’ajatella’, ajatuz ’ajatus’ (? ← suomi)
viro(koillmurt.) ajatada ’ajatella, pohtia, muistella vanhoja aikoja’, ajattelema ’ajatella’ (? ← suomi, kuten ainakin viro uud. aade (g. aate) ’ylevä aate’, luulajansaame ājātallat ’ajatella, miettiä’, ājātis, ‑us ’ajatus’; äänt. tarkka suomi sanan vastine on saame vuojatâllât ’ajaa takaa’).

Englanninkieliset vastineet

  • thought

Esiintymistiheys

14 001 esiintymää · 5.3 / milj.

Suomi24
5.7
Sanomalehdet
5.6
Aikakauslehdet
6.8
Wikipedia
3.1
Reddit
2.0
Tekstitykset
1.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39 (vastaus)

Yleisimmät: aatos 40 % · aatoksiin 17 % · aatokset 14 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑːtos

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Aatos. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/aatos