har­jan­ne

erisnimi, substantiivi/ˈhɑrjɑnːeˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

har-jan-ne (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: harja

Merkitykset

  1. pitkänomainen, koverarinteinen, kapea- tai suippolakinen maastonkohta
  2. (taivutusmuoto) yksikön nominatiivin monikon 2. persoonan possessiivimuoto sanasta harja
  3. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin monikon 2. persoonan possessiivimuoto sanasta harja
  4. (taivutusmuoto) yksikön genetiivin monikon 2. persoonan possessiivimuoto sanasta harja

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Arvon naamalle suon, Jos on harmaa jo tuo, Kuin harjanne kummun.
— August Blanche, 1868 ja 1968
Näin he erosivat toisistaan; Alfhild meni epäselvästi, iloisesti uneksien kotiinsa; mutta Leiv riensi yli mäkien ja harjanteiden niin ylpeänä, niin mahtavana, kuin koko avara maailma olisi ollut hänen vallassaan.
— Arne Garborg, Leiv
Merkuriuksessa on myös vuoria, laaksoja, harjanteita, jyrkänteitä ja tasankoja sekä eri tavoin heijastavia alueita.
— Wikipedia: Merkurius

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan harjanne lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Hän melkein toivoi kiivetessään kallioisen harjanteen yli tytön olevan jo siellä.
— James Oliver Curwood, Jumalan maa -- ja nainen
Madeline saattoi olla valmistunut siihen, mitä hän näkisi harjanteen huipulta.
— Zane Grey, Lännen tähtien alla
He kiipesivät harjanteen korkeudelle ja seurasivat sitten kuilun reunaa.
— Zane Grey, Erämaan kultaa
Korkeina, metsäisinä harjanteina kohoilevat rantavaarat toinen toistaan ylemmäksi.
— Arvo E. Koskinen, Veneellä poikki Suomenniemen

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (balttilainen)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan harja yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi
  1. suomiharja
  2. balttilainenvertaa liettua šerỹs ’sian harjas’, latvia sars, saris, mon. sari ’sian harjakset, hevosen jouhet, (hevosen) harja; karva’

suomi → pohjoissaame harˈje (luulajansaame inarinsaame) ’katon harja, hevosen harja, pitkä ja kapea harjanne’; karjala harjakat, harjukat → venäjä murt. gaŕjaki, harjáki, gáŕjuki ’harjakaiset’.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenharja, harjas, harjata
karjalaharja, harjas, harjata, harja(v)us ’harjaus, harjaaminen’; harjak(k)aiset, harjakat, harjalliset, harjukat; harjulaine ’laukkukauppias’, harjus ’reikälauta, jonka avulla harjoja tehdään ja jossa ne kuivataan’, harjustin
lyydihaŕd́ (mon. ‑ad) ’harja’, hard́ata ’harjata’, hard́ukad ’harjakaiset’
vepsähaŕj (g. ‑an) ’harja’, harjakod ’harjakaiset’, harjata ’harjata’
vatjaarja, (vatjan Kukkosin murre) harja ’harja, suka’, arjaz ’harjas’, (vatjan Kukkosin murre) harjata
virohari (g. harja) ’suka, harja (myös kukon, katon, mäen, vaon); häkilä’, harjas ’harjas; harja; selkäevä’, harjus: rangide harjused ’länkien yläpäät’, harjusti ’laivan mastotouvi’, rangide h. ’länkihihna’, harjata ’harjata; valmistaa (olki)katon harja’, (tähän kai myös:) harida ’sivistää, viljellä, muokata; (Wied myös) harjata, kammata, häkilöidä, loukuttaa pellavia’
liiviɔ̄ŕa, āŕa ’harja (myös katon); häkilä; hiekkasärkkä (meressä)’, ɔ̄ŕikš, āŕiks ’harjas; karvainen syylä’

Englanninkieliset vastineet

  • ridge
  • horseback
  • dorsal ridge

Esiintymistiheys

2 583 esiintymää · 1.0 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
4.6
Aikakauslehdet
1.5
Wikipedia
6.8
Reddit
0.2
Tekstitykset
4.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 48 (hame)

Yleisimmät: harjanne 30 % · harjanteen 26 % · harjanteella 12 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑrjɑnːe

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Harjanne. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/harjanne