1hattara1 – sukan sijasta pidettävä jalkarätti tai muu, varsinkin kulunut tai ohut vaate
- Vanhin tieto
- Gustaf Erik Eurén, 1860
- Levinneisyys
- etupäässä itämurteet
- Vastineita
- karjala, lyydi, vepsä
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | hattara ’jalkarätti’ |
|---|
| lyydi | hattar(o) |
|---|
| vepsä | hattar, hatar ’sama merkitys’ Vertaa hattara2. |
|---|
2hattara2 – pilvi, etenkin repalainen poutapilvi; suuri lumihiutale
- Vanhin tieto
- Johan Abrahaminpoika Frosterus, 1764
- Levinneisyys
- murt. jokseenkin yleinen
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vatja, viro
Kaikki tässä mainitut merkitykset voivat olla hattara1:n (katso tätä) metaforista käyttöä kuten myös suomen murteissa esiintyvät ’vilkas, vallaton, kevytmielinen ihminen, et. tyttö tai nainen (→ luulajansaame hahttār ~ fahttār ’leikkisä, iloluonteinen (pojasta)’); paha, naurava ja rääkyvä naispuolinen metsänpeikko (Gan 1786); tukka (et. pörröinen); heinä- tai olkikasa; pöyheä tai monihaarainen kasvi tai sen osa, siitä tehty esine; keitetyssä maidossa tai piimässä oleva kokkare’ ym.
— Tähän yhteyteen kuuluu ehkä vielä suomi hatakka (LönnrLis 1886; et. Kaakkois-Suomi) ’pilven hattara’
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | hattara ’pieni pilvi, pilven hattara’ |
|---|
| karjala | hattara ’pilvenhattara; suuri lumihiutale’ |
|---|
| vatja | (vatjan Kukkosin murre) hattara ’tuulen-, sateenpuuska’. |
|---|
Lähisukukielissä
| inkeroinen | hatakka |
|---|
| viro | murt. hatak(as) ’sama merkitys’ |
|---|
Hylättävä on selitys, että itämerensuomalainen sana olisi ← nykyruotsi hattar, åska-, molnhattar ’ukkospilvet (sananmuk. »-hatut»)’.