Asiasanasto.fi

hilla

erisnimi, substantiivi

/ˈhilːɑ/

Merkitys

  1. 1.suomuurain. Suokasvi, joka kukkii alkukesällä ja jonka marjat kypsyvät rämeillä heinäkuun lopulla ja korvissa elokuun puolella.

Synonyymit

Käännökset

  • engl.cloudberry
  • ruotsihjortron
  • saksaSumpfbrombeere, Moltebeere
  • ranskamûre des marais, plaquebière (f)
  • venäjäприземистая морошка
  • virorabamurakas
  • norjamulter

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Hän oli saanut hiuksensa niin hyvin järjestetyksi, ja tämä vaalea, sinisen harmaa puku, jonka ohuiden, pitsimäisten hillojen ja kaulakoristeen läpi rusoittava iho paistoi, vaatetti häntä mainiosti.

Marja Salmela, Syvistä hetteistä

Neiti Hilla tuli, astuen vuoteensa jäljessä, jota hoitajatar työnsi, käsivarrellaan joitakin liinavaatteita ja kädessään kampa — harva pitkäpiikkinen kampa, jommoinen oli tarpeellinen pitkiä, tuuheita hiuksia varten.

Maila Talvio, Ne 45000

Erämaassa tavataan tyypillisiä tunturi - ja suolajeja, kuten tunturiylänköjen vaivaispajuja, kurjenkanervoja ja uuvanoita sekä suoalueiden vaivaiskoivuja, variksenmarjaa ja hillaa.

Wikipedia: Paistunturin erämaa

Englanninkieliset vastineet

  • dwarf mulberry
  • cloudberry

Esiintymistiheys

7 489 esiintymää, 2.9 / milj.

Suomi24
2.7
Sanomalehdet
7.3
Aikakauslehdet
7.1
Wikipedia
1.8
Reddit
0.9
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9

NominatiiviHilla
GenetiiviHillan
PartitiiviHillaa
EssiiviHillana
TranslatiiviHillaksi
InessiiviHillassa
ElatiiviHillasta
IllatiiviHillaan
AdessiiviHillalla
AblatiiviHillalta
AllatiiviHillalle
AbessiiviHillatta

Riimit

-ilːɑ

Kaikki riimit