- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan suo yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 14 muuta kieltä
Sananalkuisen konsonantin erosta huolimatta (vertaa sulka) voi kuulua seur. sanojen yhteyteen:
Vastineet sukukielissä (20 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | sō ’suo’ |
|---|---|
| karjala | suo ’sama merkitys, suoniitty’, soine ’soinen’ |
| lyydi | suo ’suo’, suohińe ’soinen’ |
| vepsä | so ’suo’ |
| vatja | sō ’sama merkitys’, (Tsv) soin ’soinen’ |
| viro | soo ’suo’, soine, soone ’soinen’ |
| liivi | sūo ’suo’, sūoji ’soinen’. |
Vertailukohtia
| udmurtti, komi | ti̮ ’lampi, pieni järvi’ |
|---|---|
| etelämansi | etelämansi tō ’järvi’ |
| itähanti | itähanti tŏγ, etelähanti tĕw, pohjoishanti tuw ’lampi’ |
| unkari | tó ’järvi’ |
| nenetsi | tō ’järvi’ |
| enetsi | to |
| nganasani | túrku |
| selkuppi | tú, to ’sama merkitys’ |
| kamassi | tu ’sama merkitys; joki, sivujoki’ |
| koibaali | tō |
| matori | toa |
| taigi | to ’järvi’ |
. Katso myös suokko.
katso erikseen maamuurain
Vastineet sukukielissä (12 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | mūran (g. mūramen) ’muurain’ |
|---|---|
| karjala | muuroan, muuroi ’suomuurain punertuneena mutta vielä kovana’ |
| lyydi | mūroi ’suomuurain’ |
| vepsä | murm, mūrike̮ińe, mūrašk, murašk ’suomuurain’ |
| vatja | muraga ’sama merkitys’ |
| viro | murak(as) ’muurain, lakka’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| komi | mi̮r: m.-pom, m.-pon ’suomuurain’ (pom, pon ’pää’) |
|---|---|
| etelämansi | etelämansi morāk, itämansi marəχ, länsimansi morək, pohjoismansi moraχ ’sama merkitys’ |
| itähanti | itähanti morək ’maamuurain’, etelähanti murəχ ’maa-, suomuurain’, pohjoishanti morəχ ’suomuurain’ |
| nenetsi | maraŋa |
| enetsi | moðagga, moragga |
| nganasani | muráʾka ’sama merkitys’ |
(obinugrilainen → tataari mrak ja venäjä murt. morośka, muroška → jakuutti morosχo, moruoška; samojedi → tunguusi morono; vepsässä osaksi venäjän vaikutusta).