Asiasanasto.fi

huojuva

adjektiivi, verbi

Johdettu sanasta: huojua

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.epävakaa, hutera tai heiluva. Käytetään myös rakenteesta tai toimielimestä, joka on menettänyt vakautensa ja on romahduksen partaalla

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Väkeä juoksee läheltä ja kaukaa, kaikki käyvät käsiksi työhön tulien, hätäsulun, hiekkasäkkien ääressä, virrassa, huojuvalla, tutisevalla kivisululla.

Selma Lagerlöf, Gösta Berlingin taru

Ja molemmat painuivat rautatammien sekaan, yli kuivien, alla ratisevien lehtien, suunnattomien pyökkien pimentoon, joiden huojuvien oksien lomitse tähti silloin tällöin pilkahti, ja etenivät ryteikössä, johon ratsain ei olisi voinut tunkeutua.

Alexandre Dumas, Pakolaiskuningas

Toisinaan metsähiirinaaras kuitenkin synnyttää jälkeläisensä ylhäällä huojuvaan puunonteloon.

Wikipedia: Metsähiiri

Englanninkieliset vastineet

  • rocky
  • unfirm
  • unsteady
  • tottering