tu­ti­se­va

adjektiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

tu-ti-se-va (4 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: tutista

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. iän, heikkouden tai vian vuoksi vapiseva, horjuva tai hatara

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Hän seisoi kummastuneena kynnyksellä, toinen käsi puoliavoimen oven rivassa, pää eteenpäin kumarassa ja tutisevana, ja vartalo verhottuna valkoiseen yönuttuun, joka oli suora ja poimuton kuin ruumispeite; hän oli kuin hautaan katsova kummitus.
— Victor Hugo, Kurjat V
Kreivi hypähti jaloilleen, tehden hurjan liikkeen, ja tarttui tutisevan palveliansa kurkkuun kiinni.
— Zacharias Topelius, Tähtien turvatit III
Aino kuitenkin hukuttautuu, koska ei tahdo "turvaksi tutisevalle, / suojaksi sopenkululle".
— Wikipedia: Aino (Kalevalan hahmo)

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan tutiseva lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Veri tippuvi nuorten ja vanhojen, Ja lesket ne itkee ja lapset, Ja turvaa tutisevan vanhuuden Ne itkevät harmajahapset!
— Niilo Mantere, Elämän polulla
Vaarallinen mies paimentaa lapsiamme, varoitti sauvansa turvissa tutiseva vanhus.
— J. H. Erkko, Kootut teokset IV

Etymologia

Slangissa
1910 lähtien

Helsingin slangissa

tutiseva ’aladobi, (liha)hyytelö’; myös tutina

leikillinen muunnelma sanasta tytinä ’aladobi’, joka on laina ← venäjä stúdenʹ ’hyytelö’ (verbistä studítʹ ’jäähdyttää’); mutta ymmärretty tytistä-verbin johdokseksi.

Englanninkieliset vastineet

  • doddery
  • rickety
  • wobbly

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tutiseva. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tutiseva