ih­mis­ryh­mä

substantiivi/ˈihmisˌryhmæ/
Jaa

Yhdyssana: ihminen + ryhmä

Merkitys

  1. jokin joukko keskinäisessä riippuvuussuhteessa ja vuorovaikutuksessa olevia tai sattumalta yhdessä olevien ihmisten ryhmä

Etymologia

ihminen + ryhmä

Liittyvät sanat

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Vielä kuljeskeli leijona välinpitämätönnä muurin kuvetta; mutta tiikerit, verenhimoisempina kuin aavikkojen kuningas, olivat kiinnittäneet huomionsa ihmisryhmään, jonka juhlallinen kiitoshymni kaikui juhlallisena, petojen kiljunnan silloin tällöin siihen sekaantuessa.
— Robert Heymann, Golgatalta Roomaan
Molemmin puolin tietä oli taajoja ihmisryhmiä, jotka jo aikaisesta aamusta olivat siinä kertojattaren tuloa odottaneet.
— Jalmari Hahl, Haoma ja Anahita
Muinoin, mikä lukujen historiassa tarkoittaa kivikautta, kun eri ihmisryhmät puhuivat tuhansia erilaisia kieliä, kaupankäynnissä lukumäärien ilmaisemiseen on varmasti käytetty erilaisia universaaleja tapoja.
— Wikipedia: Luonnollinen luku

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviihmisryhmä
Genetiiviihmisryhmän
Partitiiviihmisryhmää
Essiiviihmisryhmänä
Translatiiviihmisryhmäksi
Inessiiviihmisryhmässä
Elatiiviihmisryhmästä
Illatiiviihmisryhmään
Adessiiviihmisryhmällä
Ablatiiviihmisryhmältä
Allatiiviihmisryhmälle
Abessiiviihmisryhmättä

Riimit

-yhmæ

Kaikki riimit

Lähteet