i­lo­tel­la

verbi/ˈilotelːɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

i-lo-tel-la (4 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: ilo

Merkitys

  1. pitää iloa hyvillä mielin

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi, läksi soitellen sotahan, ilotellen tappelohon; soitti suolla, soitti maalla, kajahutti kankahalla, rojahutti ruohikossa, kulahutteli kulossa.
— Eino Leino, Kalevala näyttämöllä
Humala huhusi puussa, otra pellon penkeressä, vesi kaivossa syvässä: Milloin yhtehen yhymmä, kekrinäkö, joulunako, vai pääymmä pääsiäisnä, hurskahat ilottelemme, hullut tappeloittelemme.
— Uno Harva, Suomalaisten muinaisusko
Elokuva on Kurosawan ensimmäinen värielokuva, ja hän ilotteli värien käytöllä.
— Wikipedia: Köyhän pikajuna

Etymologia

ilo + johdin -ttele

Yhdyssanat ja johdokset

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • romp
  • frolic

Esiintymistiheys

350 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 67 (tulla), vokaalivaihtelutyyppi C

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin ilotella taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäilottelenilottelinolen ilotellutolin ilotellut
sinäilotteletilottelitolet ilotellutolit ilotellut
hänilotteleeilottelion ilotellutoli ilotellut
meilottelemmeilottelimmeolemme ilotelleetolimme ilotelleet
teilotteletteilottelitteolette ilotelleetolitte ilotelleet
heilottelevatilottelivatovat ilotelleetolivat ilotelleet
passiiviilotellaaniloteltiinon iloteltuoli iloteltu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäilottelisinolisin ilotellut
sinäilottelisitolisit ilotellut
hänilottelisiolisi ilotellut
meilottelisimmeolisimme ilotelleet
teilottelisitteolisitte ilotelleet
heilottelisivatolisivat ilotelleet
passiiviiloteltaisiinolisi iloteltu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäilottele—
hänilotelkoonolkoon ilotellut
meilotelkaamme—
teilotelkaa—
heilotelkootolkoot ilotelleet
passiiviiloteltakoonolkoon iloteltu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäilotellenlienen ilotellut
sinäilotelletlienet ilotellut
hänilotelleelienee ilotellut
meilotellemmelienemme ilotelleet
teilotellettelienette ilotelleet
heilotellevatlienevät ilotelleet
passiiviiloteltaneenlienee iloteltu

Infinitiivit

1. infinitiiviilotella
1. inf. pitkä muotoilotellakseen
2. inf. inessiiviilotellessa
2. inf. inessiivi, passiiviiloteltaessa
2. inf. instruktiiviilotellen
3. inf. inessiiviilottelemassa
3. inf. elatiiviilottelemasta
3. inf. illatiiviilottelemaan
3. inf. adessiiviilottelemalla
3. inf. abessiiviilottelematta
3. inf. instruktiiviilotteleman
4. infinitiiviilotteleminen
5. infinitiiviilottelemaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiilotteleva
Passiivin 1. partisiippiiloteltava
Aktiivin 2. partisiippiilotellut
Passiivin 2. partisiippiiloteltu
Agenttipartisiippiilottelema
Kieltopartisiippiilottelematon

Riimit

-elːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Ilotella. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/ilotella