- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä italian improvvisare ’improvisoida’, johdos sanasta improvviso ’odottamaton, äkillinen’ ← latinan improvisus ’odottamaton, äkkiarvaamaton’, jossa im- (in-) ’epä-’ + provisus ’ennalta nähty’ (johdos verbistä providere ’nähdä ennalta, aavistaa’, jossa pro- ’edessä, edellä’ + videre ’nähdä’).
Latinan providere‑verbin eräät taivutusmuodot perustuvat vartaloon provis-.