i­ta­li­an­kie­li­nen

adjektiivi/ˈitɑliɑnˌkie̯linen/
Jaa

sisältää sanat: italia + kieliä

Merkitykset

  1. (kielitiede) italian kieltä äidinkielenään puhuva tai muuten hyvin osaava.
  2. italiaksi esitetty tai tapahtuva, italian kielellä oleva.

Liittyvät sanat

Käännökset

Esimerkkilauseet

Orso luetti hänellä ranskan- ja italiankielisiä teoksia kummeksien milloin sisarensa älykästä käsitystä ja tervejärkisiä havaintoja, milloin hänen täydellistä tietämättömyyttänsä tavallisimmistakin asioista.
— Prosper Mérimée, Columba
Samalla kuin se näet välitti Vergiliuksen eklogien aineistoa italiankieliseen runouteen ja tuli sekä paimenromaanin että -näytelmän perusteokseksi, se toi mukanaan myös mielikuvan kaukaisesta onnelasta, jossa sydän saa korvauksen siitä, mikä elämässä jää vajaaksi.
— Eino Railo, Kuolemattomuuden puutarha eli Runouden uskonto
Monet italiankieliset musiikkitermit, esimerkiksi tempojen nimitykset, ovat vanhastaan kansainvälisessä käytössä.
— Wikipedia: Italian kieli

Esiintymistiheys

713 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.6
Aikakauslehdet
0.4
Wikipedia
5.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviitaliankielinen
Genetiiviitaliankielisen
Partitiiviitaliankielistä
Essiiviitaliankielisenä
Translatiiviitaliankieliseksi
Inessiiviitaliankielisessä
Elatiiviitaliankielisestä
Illatiiviitaliankieliseen
Adessiiviitaliankielisellä
Ablatiiviitaliankieliseltä
Allatiiviitaliankieliselle
Abessiiviitaliankielisettä

Riimit

-ielinen

Kaikki riimit

Lähteet