1kaihea1 – syrjäinen, piilossa oleva, varjoinen
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kaihi yhteydessä
- Vastineita
- karjala, lyydi
Lähtökohta: Tuskin sana on myöskään germaaninen alkuperää (kantagermaani *χaiha-: gootti haihs ’yksisilmäinen’, latina caecus ’sokea, hämärä, pimeä’), kuten on esitetty.
Samaa alkuperää kuin kaiho, katso tätä. Tähän yhteyteen tuskin kuuluvat etäsukukielistä esitetyt vastineet udmurtti ki̮tš, ki̮š ’ohut kelmu, kuori’, komi ki̮š ’(hedelmän, munan) kuori, nahka’.
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | (aunuksenkarjala) kaihte ’silmäkaihi’ |
|---|---|
| lyydi | kaehte (vart. kaehtege-) ’sama merkitys’ |
| – | vertaa myös viro kae ’sama merkitys’ (? ← *kajeh). |
suomi *kaihde → pohjoissaame murt. gaita: čalbme-gaittagi ’silmät sivulle katsoen niin että ei näe, mitä toinen tekee’.