Asiasanasto.fi

katkennut

adjektiivi, verbi

/ˈkɑtkenːut/

Johdettu sanasta: katketa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.fyysisesti paloiksi murtunut, haljennut, särkynyt tai yhteys, joka on katkaistu

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Muutamassa minuutissa oli katkennut kuolainrengas korvattu vanhalla nahkahihnalla; kuolaimet pistettiin kvaggan hampaitten väliin, päitset kiinnitettiin huolellisesti, ja taas oli Hendrik satulassa, nuttu selässänsä.

Mayne Reid, Kapinapäällikön pojat

Meren pohjalla, jossa nainen käveli, kuningas näki katkenneita miekkoja ja nuolia, murtuneita jousia ja taittuneita keihäitä.

Selma Lagerlöf, Kungahällan kuningattaria

Löydös on tasaleveä, noin puoli metriä pitkä, keskeltä katkennut, pohjaltaan epätasainen ja lievästi pyöreäkantainen.

Wikipedia: Muinaissukset

Englanninkieliset vastineet

  • broken

Taivutustiedot

Taivutusluokka 47

Nominatiivikatkennut
Genetiivikatkenneen
Partitiivikatkennutta
Essiivikatkenneena
Translatiivikatkenneeksi
Inessiivikatkenneessa
Elatiivikatkenneesta
Illatiivikatkenneeseen
Adessiivikatkenneella
Ablatiivikatkenneelta
Allatiivikatkenneelle
Abessiivikatkenneetta

Riimit

-ɑtkenːut

Kaikki riimit