ke­vät­il­ta

substantiivi/ˈkeʋætˌiltɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ke-vät-il-ta (4 tavua) · 9 kirjainta

Yhdyssana: kevät + ilta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. keväinen ilta tai alkuyö

Esimerkkilauseet

Isä Johannes meni pihalle ja tähysteli ympärinsä kevätillan hämärässä.
— Lauri Sauramo, Isä Johannes
Kuulen karjankellon, kevätilta on.
— Kaarlo Sarkia, Runot
On myöhäinen kevätilta, Heta ja Siipirikko odottavat Akustin saapuvan Tampereelta, minne tämä on lähtenyt aamulla kalakuormaa viemään.
— Wikipedia: Niskavuoren Heta (näytelmä)

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kevätilta lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Ulos tulijoille lehahti vastaan kevätillan vieno, lauhkea tuulahdus.
— Santeri Ivalo, Aikansa lapsipuoli
Niinpä eräänä kevätiltana istui hän muutaman ison kaupungin puistossa.
— Heikki Meriläinen, Kahleeton vanki
Oli valoisa kevätilta ja ilma oli niin hyväilevän lämpöinen.
— Gustaf af Geijerstam, Avioliiton ilveily
Iloisin mielin ja raikuvin lauluin lähdettiin kevätillan hämärässä marssimaan Paavolaa kohti.
— Santeri Ivalo, Suomalaisia sankareita II

Esiintymistiheys

375 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.5
Aikakauslehdet
0.4
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Yleisimmät: kevätillan 31 % · kevätiltana 26 % · kevätilta 22 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iltɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kevätilta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kevätilta