kuis­ku­tus

substantiivi/ˈkui̯skutus/
Jaa

Merkitys

  1. kuiskuttaminen; sen ääniEn pystynyt keskittymään elokuvaan, kun takaa kuului jatkuvaa kuiskutusta.

Synonyymit

Etymologia

kuiskuttaa + johdin -us

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Hän kuuli oven aukeavan, mutta ei sanaakaan siitä, mitä hän oli käskenyt Hannan sanomaan, ainoastaan jonkinlaista epäselvää kuiskutusta... Kuinka?
— Eino Leino, Kootut teokset XII
Nopeassa nuoruudessa Ajan vastaisen varalle, Tähtäsi kun tehtäväänsä, Kuuli soilta, kankahilta, Maasta kumman kuiskutuksen: Mistä Sampsa saisi meitä Pellervoinen pellonpoika Orjiksensa ottamahan, Alamaisiks itsellensä Turhanpäiten torkkumasta, Aarteinemme uinumasta?
— Kaarlo Hemmo, Kynäelmiä IV

Englanninkieliset vastineet

  • whispering

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikuiskutus
Genetiivikuiskutuksen
Partitiivikuiskutusta
Essiivikuiskutuksena
Translatiivikuiskutukseksi
Inessiivikuiskutuksessa
Elatiivikuiskutuksesta
Illatiivikuiskutukseen
Adessiivikuiskutuksella
Ablatiivikuiskutukselta
Allatiivikuiskutukselle
Abessiivikuiskutuksetta

Riimit

-uiskutus

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet