kuis­ku­tus

substantiivi/ˈkui̯skutus/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kuis-ku-tus (3 tavua) · 9 kirjainta

Merkitys

  1. kuiskuttaminen; sen ääniEn pystynyt keskittymään elokuvaan, kun takaa kuului jatkuvaa kuiskutusta.

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Lapsjoukko se pihalla piehtaroi ja toistensa leluja raastoi, mut kujassa hilpeä kuiskutus soi, siellä Feti se Tainalle haastoi, sinitumma oli tukka ja silmä kuin yö, helis suolivyötäillä remettivyö.
— Larin-Kyösti, Unta ja totta
Hän kuuli oven aukeavan, mutta ei sanaakaan siitä, mitä hän oli käskenyt Hannan sanomaan, ainoastaan jonkinlaista epäselvää kuiskutusta... Kuinka?
— Eino Leino, Kootut teokset XII
— Minä olen valmis, virkkoi Jonni, joka toistamiseen oli punehtunut, mutta tällä kertaa häpeän tunteesta, kun oli heikkouden kuiskutuksia kuunnellut.
— Emil Lassinen, Kansan mies

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kuiskutus lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Hiljaista kuiskutusta palatsin käytävissä, pyörien natinaa, puoliääneen huudettuja käskyjä.
— Tatu Vaaskivi, Loistava Armfelt
Salissa kuului levotonta kuiskutusta, kunnes kynttilät kannettiin sisään.
— Frederick Marryat, Merirosvo
Naisten ryhmistä kuului tukahdutettuja naurahduksia ja salaista kuiskutusta.
— Alexandre Dumas, Bragelonnen varakreivi II
Hän aikoi juuri laskea aironsa veteen, vetäytyäksensä pois rannalta järvelle, kun hän taasen kuuli kuiskutuksen.
— K. J. Gummerus, Alkuperäisiä suomalaisia uuteloita I

Etymologia

kuiskuttaa + johdin -us

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • whispering

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39 (vastaus)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uiskutus

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kuiskutus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kuiskutus