ku­rot­tau­tu­a

verbi/ˈkurotːɑu̯tuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ku-rot-tau-tu-a (4 tavua) · 11 kirjainta

Johdettu sanasta: kurottaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (intransitiivinen)ojentaa itsensä tai jäsenensä mahdollisimman pitkälle jotakin kohti

Esimerkkilauseet

Kurottautua kokonaan ikkunanpuitten ulkopuolelle ja kirkaista vielä kerran, — sitten hän sulki ikkunan ja kääntyi Rafaeliin päin, huohottavana, voitonriemuisena.
— Björnstjerne Björnson, Absalomin tukka
Säpsähdin, sillä vieressäni seisoja oli Belle, kun taas toinen nainen, lapsen äiti, mutisi minulle siunauksen sanoja ja kurottautui ottamaan lapsen.
— Archibald Clavering Gunter, Kahden tulen välissää
Kirjailijan pohdintojen mukaan tiedostavien yksilöiden, esimerkiksi tutkijoiden, ajattelijoiden ja yhteiskunnallisten uudistajien, kurottautumiset kohti uusia tajunnan tasoja heijastuvat ennen pitkää koko ihmiskuntaan.
— Wikipedia: Erkki Ahonen

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kurottautua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Esiintymistiheys

912 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
0.4
Wikipedia
0.4
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi F

Yleisimmät: kurottautua 31 % · kurottautui 30 % · kurottautuu 28 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin kurottautua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkurottaudunkurottauduinolen kurottautunutolin kurottautunut
sinäkurottaudutkurottauduitolet kurottautunutolit kurottautunut
hänkurottautuukurottautuion kurottautunutoli kurottautunut
mekurottaudummekurottauduimmeolemme kurottautuneetolimme kurottautuneet
tekurottauduttekurottauduitteolette kurottautuneetolitte kurottautuneet
hekurottautuvatkurottautuivatovat kurottautuneetolivat kurottautuneet
passiivikurottaudutaankurottauduttiinon kurottauduttuoli kurottauduttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkurottautuisinolisin kurottautunut
sinäkurottautuisitolisit kurottautunut
hänkurottautuisiolisi kurottautunut
mekurottautuisimmeolisimme kurottautuneet
tekurottautuisitteolisitte kurottautuneet
hekurottautuisivatolisivat kurottautuneet
passiivikurottauduttaisiinolisi kurottauduttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkurottaudu—
hänkurottautukoonolkoon kurottautunut
mekurottautukaamme—
tekurottautukaa—
hekurottautukootolkoot kurottautuneet
passiivikurottauduttakoonolkoon kurottauduttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkurottautunenlienen kurottautunut
sinäkurottautunetlienet kurottautunut
hänkurottautuneelienee kurottautunut
mekurottautunemmelienemme kurottautuneet
tekurottautunettelienette kurottautuneet
hekurottautunevatlienevät kurottautuneet
passiivikurottauduttaneenlienee kurottauduttu

Infinitiivit

1. infinitiivikurottautua
1. inf. pitkä muotokurottautuakseen
2. inf. inessiivikurottautuessa
2. inf. inessiivi, passiivikurottauduttaessa
2. inf. instruktiivikurottautuen
3. inf. inessiivikurottautumassa
3. inf. elatiivikurottautumasta
3. inf. illatiivikurottautumaan
3. inf. adessiivikurottautumalla
3. inf. abessiivikurottautumatta
3. inf. instruktiivikurottautuman
4. infinitiivikurottautuminen
5. infinitiivikurottautumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikurottautuva
Passiivin 1. partisiippikurottauduttava
Aktiivin 2. partisiippikurottautunut
Passiivin 2. partisiippikurottauduttu
Agenttipartisiippikurottautuma
Kieltopartisiippikurottautumaton

Riimit

-ɑutuɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kurottautua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kurottautua