1leija1 – tuulen varassa leijaileva, tavallisesti levymäinen laite, jota ohjataan langasta
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan leijata yhteydessä
lei-ja (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 18 641. yleisin sana
Hän, entinen toimittaja, on myönyt "Leijansa" ja on nykyään puheenjohtajana seurassa, joka jakaa viljaa työttömille.Hoi, varsat juoskatte nopeaan kuin varjot aavalle leijaa, pois salon huurteiseen hopeaan sun laulaen vien, heleijaa; on piilopirttini siellä mulla, ei ihmispolkuja sinne tulla, häävuoteen untuihin peitän sun ja silloin, silloin sa olet mun!Kirjallisuudessa esiintyy runsaasti väitteitä, että suurimmat näistä leijoista olisivat pystyneet jopa nostamaan ihmisen; varmaa todistetta tästä ei kuitenkaan ole olemassa, vaikka teoriassa se on mahdollista.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan leija lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Perinteisiä kansantaiteen muotoja ovat varjonukketeatteri ja leijojen lennättäminen.Se laulu on niin itkettävän kaunis että Pekka leijaa korkealla ruusunpunaisissa pilvissä.Sitä kuin nousee, leijaa henki siitä ajatuksesta.Mutta varmaankaan et ole koskaan niin suurta leijaa nähnyt, kuin minun on.5 891 esiintymää · 2.2 / milj.
Taivutusluokka 9 (kala)
Yleisimmät: leija 44 % · leijan 21 % · leijaa 13 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-eijɑ
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Leija. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/leija