- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan luottaa yhteydessä
- Vanhin tieto
- 1857
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, viro, liivi
Todennäköisesti johdos joko v:stä luoda1 (ja siten sama sana kuin luottaa2, katso tätä) tai pron.-vartalosta luo- (katso luo). — Epäselvä on suhde s.v. luote mainittuun v:iin *luottaa ’lukea uhriloitsuja’. Jos jälkimmäiselle esitetty germaaninen etymologia on oikea, lienee ajateltavissa, että v:ssä luottaa ’uskoa, turvautua’ on ainakin semanttista vaikutusta tästäkin sanasta.
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | lōttā ’luottaa, uskoa’, lōttīssa ’nojautua, tukeutua’ |
|---|---|
| karjala | luottoa ’luottaa, uskoa; määrätä; sujua, luonnistua’, luottoakseh ’luottaa, turvautua’, luottavuo ’sama merkitys’ |
| viro | loota ’toivoa; luottaa; turvautua’, lootus ’toivo; luottamus’ (vertaa myös Wied loodus ’satoisa’) |
| liivi | lūotə ’toivoa; luottaa’, lūotəks ’toivo’ |
(pohjoissaame luotˈtet (inarinsaame) ’luottaa’ ← suomi).