luot­to

substantiivi/ˈluo̯tːo/
Jaa
Viittaa artikkeliin

luot-to (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 5 063. yleisin sana

Johdettu sanasta: luottaa

Merkitykset

  1. myönnetty laina; lainanantajan saaminenHakija saa luoton ilman vakuuksia tai takaajia.
  2. (arkikieli)luottamusLuotto on kova.

Esimerkkilauseet

"Hm, minä luulen, että Manicampilla ei ole luottoa muualla kuin teidän luonanne, herra kreivi", huomautti Malicorne vapaapuheisesti.
— Alexandre Dumas, Bragelonnen varakreivi I
Elinohjees on, sa Licinius, oiva, kun et temmeltäin pyri aavain myrskyyn, etkä, väistääkses sitä, luovi rantaa keskellä luotoin.
— Valter Juva, Sata runoa
Testamentinsaaja voi siis muun ohessa käyttää ja hallita omaisuutta, hän saa omaisuuden tuoton, voi luovuttaa omaisuuden edelleen, käyttää omaisuutta luoton vakuutena ja hän voi määrätä omaisuudesta testamentilla.
— Wikipedia: Testamentti

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan luotto lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Suurin yksittäinen tekijä koron suuruuteen on lainanottajan kyky antaa luotolle vakuus.
— Wikipedia: Kulutusluotto
Tällä kirjeellä annetaan herra kreiville rajaton luotto pankkiliikkeessäni.
— vanh. Alexandre Dumas, Monte-Criston kreivi
Ja luotonhan myöntäminen myös vaikuttaa maksujen suuruuteen.
— Walter Scott, Tähdistälukija
Finanssivekselit puolestaan olivat vekseleitä, joilla pankit antoivat yrityksille lyhytaikaista luottoa.
— Wikipedia: Vekseli

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan luottaa yhteydessä
Vanhin tieto
1857
Vastineita
inkeroinen, karjala, viro, liivi

Todennäköisesti johdos joko v:stä luoda1 (ja siten sama sana kuin luottaa2, katso tätä) tai pron.-vartalosta luo- (katso luo). — Epäselvä on suhde s.v. luote mainittuun v:iin *luottaa ’lukea uhriloitsuja’. Jos jälkimmäiselle esitetty germaaninen etymologia on oikea, lienee ajateltavissa, että v:ssä luottaa ’uskoa, turvautua’ on ainakin semanttista vaikutusta tästäkin sanasta.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenlōttā ’luottaa, uskoa’, lōttīssa ’nojautua, tukeutua’
karjalaluottoa ’luottaa, uskoa; määrätä; sujua, luonnistua’, luottoakseh ’luottaa, turvautua’, luottavuo ’sama merkitys’
viroloota ’toivoa; luottaa; turvautua’, lootus ’toivo; luottamus’ (vertaa myös Wied loodus ’satoisa’)
liivilūotə ’toivoa; luottaa’, lūotəks ’toivo’

(pohjoissaame luotˈtet (inarinsaame) ’luottaa’ ← suomi).

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • credit

Esiintymistiheys

37 155 esiintymää · 14.2 / milj.

Suomi24
12.7
Sanomalehdet
45.6
Aikakauslehdet
27.9
Wikipedia
4.4
Reddit
17.2
Tekstitykset
8.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: luotto 28 % · luottoa 23 % · luoton 13 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uotːo

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Luotto. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/luotto