- Alkuperä
- Lainasana (balttilainen)
- Vanhin tieto
- Daniel Juslenius, 1745
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- vatja, viro
- suomimäntä
- balttilainenvertaa liettua meñtė ’lapaluu; lasta; puuronhämmennyslavanne; airon lapa’, latvia mente ’sekoituslavanne; airo; pieni perunankaivulasta’ (liivi mändrəkš, ‑əks, ‑ikš ’hierin’ voinee olla erillinen laina, vertaa liettua mentùris ’sekoittamisväline; hierin, kirnun mäntä’, latvia mieturis ’hierin’)
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| vatja | mäntä ’sama merkitys’ |
|---|---|
| viro | mänd (g. männa, murt. männu, männi) ’sama merkitys’ |
(suomi → pohjoissaame mænˈda, mænˈde, inarinsaame meändȧ ’kirnun mäntä’)
Lue myös Kotuksen kirjoitus honka, mänty ja petäjä.