nallikka
substantiivi/ˈnɑlːikːɑ/nal-lik-ka (3 tavua) · 8 kirjainta
Johdettu sanasta: nalli
Merkitys
- (murre)pieni poika
Synonyymit ja vastakohtasanat
Synonyymit
Vastakohtasanat
Esimerkkilauseet
Siinä joukossa lähtevien ryhmässä seisoin minäkin, pieni, mutta tukevakasvuinen, viidentoista vanha pojan nallikka, yksin ilman ystäviä ja tuttavia.— Kyllä minä sinut, nallikka, arvaan.Mut nyt oon äidin poika Ja isän nallikka!Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan nallikka lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
- Verbit
Siksipä Paavon nallikka niin sanoikin.Etymologia
Taivutustiedot
Taivutusluokka 14 (solakka), vokaalivaihtelutyyppi A
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ɑlːikːɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Nallikka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/nallikka