nal­lik­ka

substantiivi/ˈnɑlːikːɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: nalli

Merkitys

  1. (murre)pieni poika

Synonyymit ja vastakohtasanat

Etymologia

nalli + -kka

Esimerkkilauseet

— Eihän pikku nallikka osaa suuttua, sanoi Laila ja sipaisi kädellään Paavon poskea.
— Veikko Korhonen, Poikien kirja
Keulassa istui päällikön poika, yhdeksänvuotias nallikka, hoidellen taitavasti melaansa ja tarkasti väistäen vedenalaisia kareja.
— Stewart Edward White, Hiljaisten metsien tyttö

Taivutustiedot

Taivutusluokka 14, vokaalivaihtelutyyppi A

SijamuotoYksikkö
Nominatiivinallikka
Genetiivinallikan
Partitiivinallikkaa
Essiivinallikkana
Translatiivinallikaksi
Inessiivinallikassa
Elatiivinallikasta
Illatiivinallikkaan
Adessiivinallikalla
Ablatiivinallikalta
Allatiivinallikalle
Abessiivinallikatta

Riimit

-ɑlːikːɑ

Kaikki riimit

Lähteet