pankka
erisnimi/ˈpɑŋkːɑ/pank-ka (2 tavua) · 6 kirjainta
Merkitykset
- tukkireen poikittaispalkki, jonka varaan kuorma ladotaan tai jolla istutaan; rukin penkissä oleva puu, johon rukinlapa liitetään
- linnun rinta, siipi; olkapää, lapaluu
- penger, kohoama, töyry, valli; hiekkasärkkä, matalikko
- kangaspakka
- vahva oksa, jota metsuri voi käyttää kädensijana
Etymologia
1pankka1 – tukkireen poikittaispalkki, jonka varaan kuorma ladotaan tai jolla istutaan; rukin penkissä oleva puu, johon rukinlapa liitetään
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: bank)
- Levinneisyys
- Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Satakunta, osin savolaismurteet Kymenlaakso
Lähtökohta: ← nykyruotsi bank, banke ’reen poikittaispalkki’, joka on samaa germaaninen juurta kuin pankki1, ks tätä.
(suomi → karjala pankko, luulajansaame paŋkō ’tukkireen poikittaispalkki’ ja inarinsaame pȧŋkku ’veistopölkky’)
Samaa juurta olevia sanoja
2pankka2 – linnun rinta, siipi; olkapää, lapaluu
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Levinneisyys
- Pohjanmaa Pohjois-Suomi
- Vastineita
- etelämansi, itähanti
(pohjois- eli vienankarjala siivispanka ja ilmeisesti myös koltansaame pȧggă ’sama merkitys’ ← suomi)
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)
| etelämansi | etelämansi paŋkəl, itämansi poŋχəl, länsimansi poŋ˳kəl ’lapaluu’ |
|---|---|
| itähanti | itähanti paŋkəl, etelähanti paŋχət, pohjoishanti pɔŋkəᴧ ’sama merkitys, lapa luineen ja lihoineen’. |
Samaa juurta olevia sanoja
- pankata
- siipipankka
- ‑pankko
- siipispankka1754
- siipispanka(nen)
- siivispankka
3pankka3 – penger, kohoama, töyry, valli; hiekkasärkkä, matalikko
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: bank)
- Sanakirjassa
- Rinnakkaismuoto, käsitellään sanan pankki yhteydessä
- Vastineita
- karjala
Lähtökohta: ← nykyruotsi bank, murt. banka ’äyräs, penger; särkkä, matalikko; pilviröykkiö’ (← alasaksa saksa bank ← germaaninen *banki-). Eri-ikäisiä lainoja samasta germaaninen sanueesta ovat myös pankka1, pankki2, pankko1, penkki ja pakka2, katso näitä.
viro pank (g. panga) ’lohkare; rantatörmä’ ← nykyruotsi.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| karjala | pankka ’(jään) reuna’, ? pankoites ’puun oksille kerääntynyt lumi, tykky’ |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
4pankka4 – kangaspakka
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan pakka yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen
Lähtökohta: ← nykyruotsi varhaisempi uusruotsi pack, muinaisruotsi pakke, muinaisnorja pakki, muinaistanska pak(ke) ’pakka’ ← keskialasaksa pakke ’pakka, nippu’, josta puolestaan → viro pakk (g. paki) ’paketti; käärö’; suhde sanoihin pankka, pankko, pankku (etupäässä Kaakkois-Suomi Inkerinmaa) ’kangaspakka’ on epäselvä (vertaa pakka2). — skandinaavinen → (osittain suomi välit.) pohjoissaame pakˈkâ (luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’pakka’.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | pakka ’kangaspakka; korttipakka’ |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
5pankka5 – vahva oksa, jota metsuri voi käyttää kädensijana
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan panka yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 6 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (12 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | paŋka ’(astian, silmälasien) sanka’ |
|---|---|
| karjala | panka ’sanka, kahva, kädensija; jk muu kaaren muotoinen esine tai sen osa’, pohjois- eli vienankarjala pankaine ’poron päitsihihna’, pankottoa ’panna porolle päitset päähän’, pankaset ’korvarenkaat’, pankistuo ’taipua, mennä kaarelle’ |
| lyydi | paŋg(e̮) ’sanka’, paŋgaŋkeraine̮ ’sangallinen’, paŋgaińe ’korvarengas’ |
| vepsä | paŋg ’sanka, kahva’, paŋgāne (demin.) |
| vatja | paŋka ’sanka’ |
| viro | murt. pang ’sama merkitys’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | bagˈge ’poron, hevosen, lehmän päitset’ |
|---|---|
| – | ? ersämordva paŋgo, mokšamordva paŋga ’mordvalaisnaisen pukuun kuuluva päähine’ |
| – | ? itämansi pōχ-kɔ̈̄ləj, länsimansi pɔ̄χ-k˳āliγ ’ohjakset’ (kɔ̈̄ləj, k˳āliγ ’nuora, köysi’) |
| – | ? nenetsi paŋk |
| enetsi | poggo, foggo |
| nganasani | fónka |
| selkuppi | paq, pāŋka, paŋ |
| kamassi | paŋa, pə̑ŋa |
| koibaali | poŋa ’kahva, kädensija, varsi’ |
. suomi karjala sanan merk. ’poron päitset’ todennäköisesti ← saame, josta lienee myös venäjä murt. pánga ’kiinnityshihna poron kellossa’. Katso myös panki, pankku.
Samaa juurta olevia sanoja
- panka1860
- pankakori
- pankaniekka
- pank(k)aoksa
Esiintymistiheys
606 esiintymää · 0.2 / milj.
Taivutustiedot
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ɑŋkːɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Pankka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pankka