pankku
Merkitykset
- (koriste)nasta, solki
- kangaspakka
- (sangon, padan, korin) kädensija, sanka, kahva; vihdan tai luudan side; poron päitset; lehmän tai poron kaulain, (puinen) kytkin, panta
- penger, kohoama, töyry, valli; hiekkasärkkä, matalikko
- tukkireen poikittaispalkki, jonka varaan kuorma ladotaan tai jolla istutaan; rukin penkissä oleva puu, johon rukinlapa liitetään
- uunin liesiosaa ympyröivä penkkimäinen ulkonema; uunin tulisijan edusta
Etymologia
1pankku1 – (koriste)nasta, solki
- Vanhin tieto
- Daniel Juslenius, 1745
- Levinneisyys
- ei murt.
Sanalle ei voida esittää varmaa alkuperänselitystä, koska sen alkup. muoto ja merkityskään eivät ole aivan selvät; sen kirj. lähtökohta suomi:ssa on yllä main. Raamattu katkelma ja merk. ’nasta’ (sanakirjoissa) perustuu selvästi sen harhatulkintaan. Merk:n ’solki’ alkulähde on epäselvä, merk. voi olla teorioitu. Sanalle on esitetty vanhaa germaaninen alkuperää (kantaskandinaavi *spangu, vertaa nykyruotsi spång ’solki’, muinaisnorja spǫng ’ohut metallilevy’, nykysaksa Spange ’solki, hakanen; (ranne)rengas’), ja toisaalta se on yhdistetty sanaan panka, jonka johd:illa lähisukukielissä on erilaisten korujen merkityksiä.
Samaa juurta olevia sanoja
2pankku2 – kangaspakka
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan pakka yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen
Lähtökohta: ← nykyruotsi varhaisempi uusruotsi pack, muinaisruotsi pakke, muinaisnorja pakki, muinaistanska pak(ke) ’pakka’ ← keskialasaksa pakke ’pakka, nippu’, josta puolestaan → viro pakk (g. paki) ’paketti; käärö’; suhde sanoihin pankka, pankko, pankku (etupäässä Kaakkois-Suomi Inkerinmaa) ’kangaspakka’ on epäselvä (vertaa pakka2). — skandinaavinen → (osittain suomi välit.) pohjoissaame pakˈkâ (luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’pakka’.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | pakka ’kangaspakka; korttipakka’ |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
3pankku3 – (sangon, padan, korin) kädensija, sanka, kahva; vihdan tai luudan side; poron päitset; lehmän tai poron kaulain, (puinen) kytkin, panta
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan panka yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 6 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (12 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | paŋka ’(astian, silmälasien) sanka’ |
|---|---|
| karjala | panka ’sanka, kahva, kädensija; jk muu kaaren muotoinen esine tai sen osa’, pohjois- eli vienankarjala pankaine ’poron päitsihihna’, pankottoa ’panna porolle päitset päähän’, pankaset ’korvarenkaat’, pankistuo ’taipua, mennä kaarelle’ |
| lyydi | paŋg(e̮) ’sanka’, paŋgaŋkeraine̮ ’sangallinen’, paŋgaińe ’korvarengas’ |
| vepsä | paŋg ’sanka, kahva’, paŋgāne (demin.) |
| vatja | paŋka ’sanka’ |
| viro | murt. pang ’sama merkitys’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | bagˈge ’poron, hevosen, lehmän päitset’ |
|---|---|
| – | ? ersämordva paŋgo, mokšamordva paŋga ’mordvalaisnaisen pukuun kuuluva päähine’ |
| – | ? itämansi pōχ-kɔ̈̄ləj, länsimansi pɔ̄χ-k˳āliγ ’ohjakset’ (kɔ̈̄ləj, k˳āliγ ’nuora, köysi’) |
| – | ? nenetsi paŋk |
| enetsi | poggo, foggo |
| nganasani | fónka |
| selkuppi | paq, pāŋka, paŋ |
| kamassi | paŋa, pə̑ŋa |
| koibaali | poŋa ’kahva, kädensija, varsi’ |
. suomi karjala sanan merk. ’poron päitset’ todennäköisesti ← saame, josta lienee myös venäjä murt. pánga ’kiinnityshihna poron kellossa’. Katso myös panki, pankku.
Samaa juurta olevia sanoja
- panka1860
- pankakori
- pankaniekka
- pankka
- pank(k)aoksa
4pankku4 – penger, kohoama, töyry, valli; hiekkasärkkä, matalikko
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: bank)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan pankki yhteydessä
- Vastineita
- karjala
Lähtökohta: ← nykyruotsi bank, murt. banka ’äyräs, penger; särkkä, matalikko; pilviröykkiö’ (← alasaksa saksa bank ← germaaninen *banki-). Eri-ikäisiä lainoja samasta germaaninen sanueesta ovat myös pankka1, pankki2, pankko1, penkki ja pakka2, katso näitä.
viro pank (g. panga) ’lohkare; rantatörmä’ ← nykyruotsi.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| karjala | pankka ’(jään) reuna’, ? pankoites ’puun oksille kerääntynyt lumi, tykky’ |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
5pankku5 – tukkireen poikittaispalkki, jonka varaan kuorma ladotaan tai jolla istutaan; rukin penkissä oleva puu, johon rukinlapa liitetään
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: bank)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan pankka yhteydessä
Lähtökohta: ← nykyruotsi bank, banke ’reen poikittaispalkki’, joka on samaa germaaninen juurta kuin pankki1, ks tätä.
(suomi → karjala pankko, luulajansaame paŋkō ’tukkireen poikittaispalkki’ ja inarinsaame pȧŋkku ’veistopölkky’)
Samaa juurta olevia sanoja
6pankku6 – uunin liesiosaa ympyröivä penkkimäinen ulkonema; uunin tulisijan edusta
- Alkuperä
- Lainasana (germaaninen: *banki-)
- Sanakirjassa
- Rinnakkaismuoto, käsitellään sanan pankko yhteydessä
Lähtökohta: ← germaaninen *banki-, vertaa muinaisnorja bakki, bekkr, nykyruotsi bänk, muinaisruotsi bænker, nykytanska bænk, saksa bank ’pankko, penkki’. Vertaa pankka1, pankki1.
(suomi → karjala pankko ’uunin pankko’)
Samaa juurta olevia sanoja
Lue myös Kotuksen kirjoitus pankki.
Lähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Pankku. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pankku