pakka
erisnimi, substantiivi/ˈpɑkːɑ/pak-ka (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 7 326. yleisin sana
Merkitykset
- pinkka saman suuruisia arkkeja paperia, kääröksi kierretty kangas
- yksi sarja pelikortteja, korttipakka
- paperimitta, kymmenen riisiä eli 5000 arkkia paperia; joskus tarkoitetaan pakalla yhtä riisiä paperia
- (merenkulku)aluksen keulimmainen kannen osa
Synonyymit
Esimerkkilauseet
— Kyllä mä pettäjänkieltä puhun, ja tairan kirjootakin vielä, vanhalta muistolta, vaikka pakkaa tulohon vähä suomen sanoja joukkohon, — seliitti se mies.Kaikki vieraat olivat jo silloin menneet, paitsi ruotimummoa, joka istui vielä pakallaan, ja Teerelän ukkoa, joka penkillä nukkui.Tällainen henkilö on kokonaan vapaa kaikista psykooseista, neurooseista, pakoista, patoumista ja itseaiheutetuista sairauksista.Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan pakka lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
- Substantiivit
Pakan viimeistä korttia kutsutaan valtiksi jonka saa viimeisenä nostava pelaaja.Yleensä peliä pelataan kuudellakymmenellä valmiiksi valitulla kortilla, mutta peli voidaan soveltaa myös sekalaisella pakalla pelattavaksi.Jos kortit eivät ole mieluisat, voi pelaaja sekoittaa pakan uudelleen ja nostaa uudet kortit.Hän istui nyt kirjoituspöytänsä ääressä pakka kirjeitä eteensä levitettyinä.Etymologia
1pakka1 – pinkka, tukku (kangasta, paperia), korttipakka
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi)
- Vanhin tieto
- Ericus Schroderus, 1637
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- inkeroinen
Lainalähde: ← nykyruotsi, varhaisempi uusruotsi pack, muinaisruotsi pakke, muinaisnorja pakki, muinaistanska pak(ke) ’pakka’ ← keskialasaksa pakke ’pakka, nippu’, josta puolestaan → viro pakk (g. paki) ’paketti; käärö’; suhde sanoihin pankka, pankko, pankku (etupäässä Kaakkois-Suomi Inkerinmaa) ’kangaspakka’ on epäselvä (vertaa pakka2). — skandinaavinen → (osittain suomi välit.) pohjoissaame pakˈkâ (luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’pakka’.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | pakka ’kangaspakka; korttipakka’ |
|---|
2pakka2 – mäki, kumpare, särkkä; matala törmä, penkka; piha; maa, keto
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: backe)
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Levinneisyys
- Häme Uusimaa Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa, paikoin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa savolaismurteet
- Vastineita
- viro
Lainalähde: ← nykyruotsi backe, muinaisruotsi bakke ’mäki, ahde, maa, piha’, muinaisnorja, islanti bakki ’rantatörmä; harju, mäki’, tanska, norja bakke ’mäki’ sekä tanska banke, nykyruotsi murt. bank ’kumpu, särkkä’ (← saksa bank ’sama merkitys’); viim. main. sanoihin vertaa myös pankka1, pankki1 ynnä siinä mainitut sanat.
skandinaavinen → eteläsaame baakkuo (uumajansaame) ’rinne, alamäki’; huomaa myös koltansaame pä´kke (kildininsaame turjansaame) ’tunturi, vuori, ylänne’ (itäsaamen sana on ainakin äänt. identtinen s.v. pahka main. saame bakˈke ’pahka’ sanan kanssa).
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| viro | murt. pakk (g. paka) ’korkeammalla maalla oleva pelto’ |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
3pakka3 – laivan keulakoroke, keulakannen katto, laivan kansi
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: back)
- Vanhin tieto
- 1798
- Levinneisyys
- paikoin Varsinais-Suomi Pohjanmaa ja Kaakkois-Suomi rannikko
- Vastineita
- viro
Lainalähde: ← nykyruotsi back ’sama merkitys’ ← keskialasaksa back tai hollanti bak (sama sana kuin suomi pakki1 sanan lainaoriginaali, katso tätä).
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| viro | pakk (g. paki) ’laivan korkea keulaosa’ |
|---|
4pakka4 – pökkelö, laho aidaksen pätkä, pölkky; kiila, suude
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan pakko yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, vatja, viro
Lainalähde: Sana voi pohjimmiltaan olla germaanista alkuperää (*spaka-, *spakō, vertaa keskihollanti spāke, spaecke ’tanko, paalu; pölkky’, hollanti spaak ’pinna, vääntötappi’, keskialasaksa spāke ’pinna’, muinaisyläsaksa spahha, spahho ’risu, risukimppu’), mutta omapohjainen onomat. lähtökohta lienee yhtä mahdollinen, vertaa pako2.
Jos sanan alkumerk. on ’lohko, (kuivuuttaan) haljennut puu’, se kuuluu yhteen s.v. pakahtua ja pakko1 main. sanojen kanssa. Yhtymäkohtia on myös pakata2 sanaan (merk:t ’kiila, suude’).
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | pakko ’pölkky’ |
|---|---|
| vatja | pakko ’sama merkitys’ |
| viro | pakk (g. paku) ’pölkky, pölli; (Wied myös) jalkapuu; kynnys; pölkyn varassa oleva keräyslipas; (viP) reen poikkipuu’ (tästä mahdollisesti → suomi pakko, pakka (Etelä-Suomi kaakkoismurteet) ’reen jalaksia yhdistävä puu, poikki-, tukipuu’). |
Samaa juurta olevia sanoja
Samaa kantaa kuin pakahtua (katso tätä) ja ilmeisesti myös pakko2; vertaa myös pakata2.
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | pakko ’pakko’, pakollīn ’pakollinen’, pakottā ’särkeä, kivistää; pakottaa’ |
|---|---|
| karjala | pakko ’pakko, välttämättömyys; (loits.) pakotus, kivistys’, pakoittoa ’pakottaa, panna jku tekemään jtak; kivistää, särkeä’, pakoitus ’kivistys, särky’ |
| lyydi | pakottada ’särkeä, pakottaa, kirveltää’ |
| vepsä | pakutada ’jomottaa’ |
| vatja | (vatjan Kukkosin murre) pakottā ’pakottaa, kivistää’ |
| viro | pakitada ’jomottaa, pakottaa, ahdistaa’, pakitsus (Wied pakitus) ’jomotus, pakotus’, pakk (g. paki) ’paine, ahdinko, hätä (Wied); kiire’ |
| liivi | paḱ ’pakottaa syömään’. |
suomi → pohjoissaame bakˈkum (inarinsaame) ’käsky’, koltansaame pakkă (turjansaame) ’pakotus, kipu; tauti (T)’, pȧkkă ’pakko’, luulajansaame pahkkit ’tyrkyttää’, inarinsaame pȧkkuđ, koltansaame pȧkkăd (kildininsaame turjansaame) ’käskeä’; äänt. vaikeuksista huolimatta tähän kuulunevat myös pohjoissaame bagˈgo (inarinsaame) ’pakko’, bagˈgit ’pakottaa’; suomi → nykyruotsi murt. Suomi pakko ’pakko’, pakost, pakus ’pakosta’.
Samaa juurta olevia sanoja
Yhdyssanat ja johdokset
Johdokset
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.pack, set, deck
- ruotsipacke
- saksaStoß (m), Pack (m)
- venäjäколода, пачка
- italiamazzo (m)
Hierarkia
Yläkäsitteet
Englanninkieliset vastineet
- bolt
- book
- deck
- pack
- set
Esiintymistiheys
22 180 esiintymää · 8.5 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 9 (kala)
Yleisimmät: pakkaa 26 % · pakka 22 % · pakasta 13 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ɑkːɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Pakka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pakka