tilk­ku

substantiivi/ˈtilkːu/
Jaa
Viittaa artikkeliin

tilk-ku (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitykset

  1. pieni pala kangastaÄiti teki tilkuista nukelle vaatteita.
  2. pieni maa-alueOstamaamme mökkiin kuuluu tilkku maata.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Ja suo, joka ei silloin, kun sillä kaikki vielä oli, osannut täydellisesti iloita, se nyt riemuitsee tuosta tilkusta ja uskoo, että kerran siitä on vielä leviävä voimaa kaikkialle.
— Jalmari Finne, Rakkaudentarina
Navetta oli, pieni saunan kömmänö ja tavalliset ulkohuoneet kartanon perällä, ja kartanoa jäi vielä tilkun verran potaattimaaksi.
— Teuvo Pakkala, Vaaralla
Jo puutikulla on voitu muokata pehmeää maata, eikä pienen tilkun muokkaamiseen valmistettu kuokkia.
— Wikipedia: Šventojin asuinpaikka

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan tilkku lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Niiden ohkaiset vaatteet olivat moneen kertaan paikatut erivärisillä tilkuilla.
— Irmari Rantamala, Harhama III
Kyläkummun pienet tilkut piti panna tuottamaan leipäviljaa.
— Samuli Paulaharju, Sompio
Ei taloa, ei viljellyn maan tilkkua näkyvissä.
— Aaro A. Nuutinen, Saimaa

Etymologia

1tilkku1 – pala kangasta, viljelysmaata tms.

Vanhin tieto
1732
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
karjala, lyydi

Todennäköisesti samaa alkuperää kuin tilkitä, katso tätä. — suomi → pohjoissaame murt. dilkko ’paikkatilkku’, nykyruotsi murt. Suomi tilkko, tilku, tilk ’kangas-, peltotilkku’. suomi ehkä myös → pohjoissaame dielˈko (luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’ympäristöstään värinsä puolesta poikkeava läiskä esimerkiksi karvapeitteessä tai maassa; täplikäs eläin’ (→ suomi murt. (Peräpohja Länsipohja) tilkku ’poro, jolla on valkea läiskä päässä’).

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalatilkku
lyydit́ilk ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

2tilkku2 – poro, jolla on valkea läiskä päässä

Sanakirjassa
Käsitellään sanan tilkka yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Deskr.-onomat. alkuperää oleva sanue. — itämerensuomi → nykyruotsi murt. Suomi Viro tilkk, tilk(k)a ’pisara, tippa’, tilkk(a) ’tippua; pusertaa maitoa lehmän utareista’.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentilkka ’pisara’, tilkkua ’tippua’
karjalatilkka ’pisara’, tilkkuo ’tippua’
lyydit́ilk ’tilkka, pisara’, t́ilkkuda ’tippua’
vepsät́üukta, t́ilkta ’tippua’, t́üukaita, t́ilke̮ita ’kaataa, valuttaa; tiputtaa; lypsää’, pohjoisvepsä t́ilk ’tilkka, hiven’
vatja(Tsv) tilk ’pisara’, (Lauri Kettusen aineistosta) tilkkua ’tippua’
virotilk, eteläviro tsilk ’tilkka, pisara, tippa’, tilkuda ’tippua, pisaroida’, tilgutada, eteläviro tsilguta- ’tiputtaa’
liivitīlka ’pisara’, tilkə ’tippua’.

Englanninkieliset vastineet

  • patch
  • swatch
  • scrap

Esiintymistiheys

1 622 esiintymää · 0.6 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
4.0
Aikakauslehdet
1.5
Wikipedia
0.2
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: tilkku 25 % · tilkun 21 % · tilkkuja 17 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ilkːu

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tilkku. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tilkku