- Sanakirjassa
- Johdos, käsitellään sanan pala yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 9 muuta kieltä
mahdollisesti myös palikka (katso tätä)
On arveltu, että tässä ja s.v. palaa main. sanat ovat samaa uralilaista alkuperää.
Vastineet sukukielissä (15 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | pala ’pala’, pallain ’palanen’, paloitē ’paloittain’ |
|---|---|
| karjala | pala ’pala’, palaine ’palanen’, paloittoa ’paloittaa’ |
| lyydi | pala ’pala’, palaińe ’palanen’ |
| vepsä | pala: supau, pohjoisvepsä supal ’(suu)pala’, palāńe ’palanen’ |
| vatja | pala ’(leivän) pala’, palokke̮ine ’palanen’ |
| viro | pala, (Wied myös) palu ’pala’, paluke(ne), (murt.) palane ’palanen’ |
| liivi | palā ’viipale, pala, osa’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| pohjoissaame | pohjoissaame (Friis) buola (ruotsinsaame turjansaame) ’pala’ (mahdollisesti myös inarinsaame puȧlȧ ’häpeäpaalu’, koltansaame puo´ll ’palikka, joka reenjalasta tai ahkion emäpuuta painettaessa on jalaksen ja paininpuun välissä’) |
|---|---|
| mordva | pal ’(E) (leipä-, liha)pala; (M) liha’ |
| – | ? mari pultə̑š ’(leipä-, liha)pala’ |
| – | ? komi palak ’kerros; pala, paakku’ |
| etelämansi | etelämansi pol, itämansi pūl, länsimansi pulə, pohjoismansi pūl ’(suu)pala’, pūl- ’syödä, ahmia’ |
| itähanti | itähanti puḷ, etelähanti pül, pohjoishanti pul ’suupala, suuntäysi; puru (lapselle)’ |
| unkari | falat ’(suu)pala’, fal- ’syödä, ahmaista, nielaista’ |
| nenetsi | pāĺe- ’syödä vatsaansa, nielaista’ |
| selkuppi | poli̮- ’nielaista’, pōl- ’syödä vatsaansa’ |
| koibaali | pōldola ’nielaus, siemaus’. |