- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: pikant)
Lainalähde: ← nykyruotsi pikant ’kirpeä; pirteä; (vanh.) pisteliäs (puhe, ihminen)’ ←← ranska piquant ’sama merkitys; (alkuaan) pistävä’ v:stä piquer ’pistää’.
pi-kant-ti (3 tavua) · 8 kirjainta
— Se on päinvastoin hyvin »pikanttia», Arduina huomautti.Kun hän istuu tuossa suu supussa, pikantti pystynenä ilmassa, jalka toisen päälle heitettynä, luulisi häntä suoraan teatterilavalta tuoduksi subretiksi.Home antaa juustolle sen voimakkaan pikantin maun, minkä lisäksi juuston makua on kuvailtu hasselpähkinäiseksi ja teräväksi metallisella jälkimaulla.Lainalähde: ← nykyruotsi pikant ’kirpeä; pirteä; (vanh.) pisteliäs (puhe, ihminen)’ ←← ranska piquant ’sama merkitys; (alkuaan) pistävä’ v:stä piquer ’pistää’.
1 369 esiintymää · 0.5 / milj.
Taivutusluokka 5 (risti), vokaalivaihtelutyyppi C
Yleisimmät: pikantti 39 % · pikantin 30 % · pikanttina 12 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Vertailumuodot: pikantti – pikantimpi – pikantein
-ikɑntːi
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Pikantti. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pikantti