- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä latinan provocatio ’haastaminen, kutsuminen taisteluun; vetoaminen kansaan’, johdos verbistä provocare ’vedota; yllyttää; kutsua esiin’, jossa pro ’eteen, esiin’ + vocare ’kutsua’.
pro-vo-kaa-ti-o (4 tavua) · 11 kirjainta · Suomen kielen 13 067. yleisin sana
Tämä oli Myllymäen huligaanien provokaatiota.Toimittaja Idell, joka sattui jäämään rintaman eteläpuolelle ja joka syytti Saksan provokaatiota kaikesta ja sai viimeinkin lyödä oikein voitoniloisesti kämmeniään kupeisiinsa, kun Saksa lopulta joutui tappiolle, — toimittaja Idell on sitten ollut kansanopistonjohtajana.Tällaista toimenpidettä, jossa toinen osapuoli pyritään saamaan ylireagoimaan, jotta sitä voitaisiin julkisesti paheksua, kutsutaan provokaatioksi.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan provokaatio lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Maiden rajalla syntyi laukaustenvaihtoa ja vietnamilaiset syyttivät punakhmerejä provokaatiosta.Kirkon vastustajat pitivät puheita provokaatioina, ja vaino kirkon jäseniä kohtaan kiihtyi.Lähtökohtana lähinnä latinan provocatio ’haastaminen, kutsuminen taisteluun; vetoaminen kansaan’, johdos verbistä provocare ’vedota; yllyttää; kutsua esiin’, jossa pro ’eteen, esiin’ + vocare ’kutsua’.
9 834 esiintymää · 3.7 / milj.
Taivutusluokka 3 (valtio)
Yleisimmät: provokaatio 35 % · provokaatiota 17 % · provokaation 8 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-ɑːtio
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Provokaatio. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/provokaatio