puo­li­a­pi­na

substantiivi/ˈpuo̯liˌɑpinɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

puo-li-a-pi-na (4 tavua) · 10 kirjainta

Yhdyssana: puoli + apina

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. alkukantainen kädellinen, jolla on suuret silmät ja korvat ja joka on tyypillisesti yöaktiivinen
  2. henkilö, jolla on sekä mustaa että valkoista sukutaustaa

Esimerkkilauseet

Lentävä apina on puoliapina ja kuuluu Madagaskarin maki-apinoihin.
— O. A. Joutsen, Luonnon ihmeitä
Nykyisen fossan kyky saalistaa sekä maassa että puissa, sekä päivällä että yöllä, tekee siitä tehokkaan puoliapinoiden saalistajan, ja tämä oli luultavasti yhteistä luolafossan kanssa.
— Wikipedia: Luolafossa
Kansallispuiston alueella on paljon suurikokoisia nisäkkäitä, kuten hirvieläimet, sakaali, leopardi ja huulikarhu ja pienempiä nisäkkäitä kuten puoliapinoita.
— Wikipedia: Yalan kansallispuisto

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan puoliapina lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Etymologia

Alkuperä
Käännöslaina
Sanakirjassa
Käsitellään sanan puoli yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Lähtökohtana lähinnä saksan Halbaffe ’puoliapina’, jossa halb ’puoli’ + Affe ’apina’.

Lainalähde: Toisaalta on esitetty, että sana olisi lainaa indoeurooppalainen (baltoslaavi) taholta, vertaa venäjä pol ’puoli(kas); (halkaistu) lattia(palkki)’. Katso myös pola1.

jne.

Sanaa on varsinkin aiemmin verrattu samamerkityksisiin etuvokaalisiin etäsukukielten sanoihin, joista katso s.v. pieli.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpōli ’puoli; suunta; puoli seudusta, paikasta ja ajasta puhuen’, poikapūl ’poikapuoli’
karjalapuoli ’lukusana kahdesosa; keski-, puoliväli; yksi kahdesta tai useammasta vastakkaisesta kokonaisuuden osasta; seutu; suunta; osapuoli, puolue, joukkue; sukupuoli, sukulaisuus; näkökohta, kanta, tapa, etu, hyöty’
lyydipuoĺ(i)
vepsäpol
vatjapōli ’puoli’
viropool (g. ‑e) ’sama merkitys; puolikas; sivu’
liivipūoĺ ’puoli; puolisko; seutu; sivu’

(suomi sanonnasta pitää puolensa mahdollisesti → pohjoissaame murt. buollâ ’hyvä syy sanoa jtak; (et. kieltolauseissa) rohkeus tai kyky työhön tai puolustautumiseen’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

–? mordva pola ’puoliso (usein mies); (harv.) osa’, johd. ersämordva polavtoms, mokšamordva polaftə̑ms ’vaihtaa’, ersämordva poladoms, mokšamordva poladə̑ms ’sitoa jatkoksi, jatkaa, pidentää; yhdistää’ (mordvan sanat edellyttäisivät suomalais-volgalainen alkumuotoa *pula).

itämerensuomalaiseen sanueeseen on ilmeisesti sulautunut aineksia useammasta vanhasta sanaperheestä, ensisijaisesti seuraavassa esitettävistä kohdista 1 ja 2; kohdan 2 suomalais-ugrilaiset sanat on vanhastaan yhdistetty kohtaan 3; eri kielten sanueita on vaikea pitää erillään, ja ne voivat loppujen lopuksi olla samaakin alkuperää tai ainakin eri tahoilla jo varhain sekoittuneet.

Vastineet sukukielissä (20 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpēli ’(ikkunan, oven) pieli’
karjalapieli ’(ikkunan, oven, veräjän) pieli, kehys, tukipuu; sivu, laita, syrjä’, pieles ’pieles, haasia; puuväli pieleksessä; ikkunanpieli’, pieline ’pielipuu’
lyydipiel ’(ikkunan, oven) pieli, pielipuu’, pieline ’ikkunan pieli’
vepsäpeĺ ’(ikkunan, oven) pieli’
viropeel ’sivupuu, masto; (mon.) kangaspuut’
liivipēĺ ’masto’

(suomi → koltansaame piḙllă̮ (kildininsaame turjansaame) ’masto’).

Kaukaisemmissa sukukielissä

mokšamordvamokšamordva päĺ ’seiväs, pylväs; puukiila’
unkari‑fél: ajtófél(fa) ’oven pieli’ (ajtó ’ovi’, fa ’puu’) (voi kuulua myös kohtaan 2)

tähän aiemmin yhdistetty komi beĺ ’(oven, ikkunan) pieli’ varmaankin ← itämerensuomi (lähinnä vepsä peĺ ’pieli’) (← suomalais-ugrilainen *pēli ’pylväs’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

ersämordvaersämordva peĺ, mokšamordva päĺ ’puoli (Seite)’
maripel, wel ’sama merkitys’
unkari‑fél: ajtófél(fa) ’oven pieli’ (voi kuulua myös kohtaan 1)
nenetsipi ’ulkopuoli’
enetsifio ’sama merkitys’: fioddo ’ulos (?)’
–? nganasani feai ’loppu, uloin osa’
selkuppipo: ponä ’ulkona, kadulla’ (← uralilainen *pexli ’reuna, ulkopuoli’)

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

saamebælle ’puoli (Seite); puolikas, toinen parista’
ersämordvaersämordva peĺe, mokšamordva päĺä ’puoli (halb), puolikas’
länsimarilänsimari pelə, itämari pele ’sama merkitys; toinen parista’
–? udmurtti pal ’sivu; seutu; puoli (halb), puolikas’
–? komi pe̮l, pe̮v ’sivu, puoli (Seite); toinen parista’
etelämansietelämansi pǟl, itämansi pɔ̈̄l, länsimansi (Bernát Munkácsin aineistosta) poål, pohjoismansi pāl ’sivu, puoli (Seite); puolikas’
itähantiitähanti peḷək, etelähanti pohjoishanti pelək ’sivu, puoli (Seite); puolikas, puolisko’
unkarifél ’puoli (halb), puolikas, toinen parista; lähimmäinen, toveri’, feleség ’puoliso, vaimo’
nenetsipeĺe ’puolikas, kappale’
enetsifeðe ’puoli (halb); sukulainen’
nganasanifealea ’sama merkitys’
selkuppipäläk, peläk ’puoli (halb; Seite), puolikas’
kamassipjel, pil, pēl ’puoli (halb; Seite)’
koibaalipeldoj ’puolikas’, peĺa ’toveri’ (← uralilainen *pälä ’puolikas; sukulainen, toveri’).

Lainalähde: ← myöhäinen muinaisruotsi apina, apinia, apinja= muinaisnorja apynja, nykytanska abinde, keskialasaksa apinne, apynne ’naarasapina’.

Samaa juurta olevia sanoja

Liittyvät sanat

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • prosimian

Esiintymistiheys

739 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.8
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12 (kulkija)

Yleisimmät: puoliapina 29 % · puoliapinoita 25 % · puoliapinat 24 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑpinɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Puoliapina. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/puoliapina