o­sa­puo­li

substantiivi/ˈosɑˌpuo̯li/
Jaa
Viittaa artikkeliin

o-sa-puo-li (4 tavua) · 8 kirjainta · Suomen kielen 1 497. yleisin sana

Yhdyssana: osa + puoli

Merkitys

  1. luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on osallinen jossain asiassaSopimuksen osapuolet

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Sitten lausuimme muutamia molemminpuolisia toivomuksia ja sovimme, että jos jompikumpi meistä kuuli jotakin, mikä voisi kiinnostaa toista osapuolta, niin olihan meillä posti.
— Sigrid Boo, Kun onni potkaisee...
sanoi herra Bhaer, kun hävinnyt osapuoli vaivoin selvisi jaloilleen.
— Louisa M. Alcott, Pikku miehiä
Teot olivat olleet lyömistä, potkimista, hiuksista repimistä ja kuristamista, ja osapuolet olivat tällöin yleensä olleet alkoholin vaikutuksen alaisina.
— Wikipedia: Matti Nykänen

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan osapuoli lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Myös vaalityön organisointi oli sisällissodan hävinneelle osapuolelle vaikeaa.
— Wikipedia: Kunnallisvaalit 1918
Sota oli raaka, ja kumpikin osapuoli syyllistyi hirvittäviin julmuuksiin.
— Wikipedia: Nikita Hruštšov
Israelin Yhdysvallat uhkasi tuomita hyökkäävänä osapuolena.
— Wikipedia: Suezin kriisi
Tämän jälkeen sopimuksen osapuolet keskittivät joukkojaan Puolan rajoille.
— Wikipedia: Puolan offensiivi

Etymologia

Sanakirjassa
Yhdyssana, käsitellään sanan puoli yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Lainalähde: Toisaalta on esitetty, että sana olisi lainaa indoeurooppalainen (baltoslaavi) taholta, vertaa venäjä pol ’puoli(kas); (halkaistu) lattia(palkki)’. Katso myös pola1.

jne.

Sanaa on varsinkin aiemmin verrattu samamerkityksisiin etuvokaalisiin etäsukukielten sanoihin, joista katso s.v. pieli.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpōli ’puoli; suunta; puoli seudusta, paikasta ja ajasta puhuen’, poikapūl ’poikapuoli’
karjalapuoli ’lukusana kahdesosa; keski-, puoliväli; yksi kahdesta tai useammasta vastakkaisesta kokonaisuuden osasta; seutu; suunta; osapuoli, puolue, joukkue; sukupuoli, sukulaisuus; näkökohta, kanta, tapa, etu, hyöty’
lyydipuoĺ(i)
vepsäpol
vatjapōli ’puoli’
viropool (g. ‑e) ’sama merkitys; puolikas; sivu’
liivipūoĺ ’puoli; puolisko; seutu; sivu’

(suomi sanonnasta pitää puolensa mahdollisesti → pohjoissaame murt. buollâ ’hyvä syy sanoa jtak; (et. kieltolauseissa) rohkeus tai kyky työhön tai puolustautumiseen’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

–? mordva pola ’puoliso (usein mies); (harv.) osa’, johd. ersämordva polavtoms, mokšamordva polaftə̑ms ’vaihtaa’, ersämordva poladoms, mokšamordva poladə̑ms ’sitoa jatkoksi, jatkaa, pidentää; yhdistää’ (mordvan sanat edellyttäisivät suomalais-volgalainen alkumuotoa *pula).

itämerensuomalaiseen sanueeseen on ilmeisesti sulautunut aineksia useammasta vanhasta sanaperheestä, ensisijaisesti seuraavassa esitettävistä kohdista 1 ja 2; kohdan 2 suomalais-ugrilaiset sanat on vanhastaan yhdistetty kohtaan 3; eri kielten sanueita on vaikea pitää erillään, ja ne voivat loppujen lopuksi olla samaakin alkuperää tai ainakin eri tahoilla jo varhain sekoittuneet.

Vastineet sukukielissä (20 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpēli ’(ikkunan, oven) pieli’
karjalapieli ’(ikkunan, oven, veräjän) pieli, kehys, tukipuu; sivu, laita, syrjä’, pieles ’pieles, haasia; puuväli pieleksessä; ikkunanpieli’, pieline ’pielipuu’
lyydipiel ’(ikkunan, oven) pieli, pielipuu’, pieline ’ikkunan pieli’
vepsäpeĺ ’(ikkunan, oven) pieli’
viropeel ’sivupuu, masto; (mon.) kangaspuut’
liivipēĺ ’masto’

(suomi → koltansaame piḙllă̮ (kildininsaame turjansaame) ’masto’).

Kaukaisemmissa sukukielissä

mokšamordvamokšamordva päĺ ’seiväs, pylväs; puukiila’
unkari‑fél: ajtófél(fa) ’oven pieli’ (ajtó ’ovi’, fa ’puu’) (voi kuulua myös kohtaan 2)

tähän aiemmin yhdistetty komi beĺ ’(oven, ikkunan) pieli’ varmaankin ← itämerensuomi (lähinnä vepsä peĺ ’pieli’) (← suomalais-ugrilainen *pēli ’pylväs’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

ersämordvaersämordva peĺ, mokšamordva päĺ ’puoli (Seite)’
maripel, wel ’sama merkitys’
unkari‑fél: ajtófél(fa) ’oven pieli’ (voi kuulua myös kohtaan 1)
nenetsipi ’ulkopuoli’
enetsifio ’sama merkitys’: fioddo ’ulos (?)’
–? nganasani feai ’loppu, uloin osa’
selkuppipo: ponä ’ulkona, kadulla’ (← uralilainen *pexli ’reuna, ulkopuoli’)

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

saamebælle ’puoli (Seite); puolikas, toinen parista’
ersämordvaersämordva peĺe, mokšamordva päĺä ’puoli (halb), puolikas’
länsimarilänsimari pelə, itämari pele ’sama merkitys; toinen parista’
–? udmurtti pal ’sivu; seutu; puoli (halb), puolikas’
–? komi pe̮l, pe̮v ’sivu, puoli (Seite); toinen parista’
etelämansietelämansi pǟl, itämansi pɔ̈̄l, länsimansi (Bernát Munkácsin aineistosta) poål, pohjoismansi pāl ’sivu, puoli (Seite); puolikas’
itähantiitähanti peḷək, etelähanti pohjoishanti pelək ’sivu, puoli (Seite); puolikas, puolisko’
unkarifél ’puoli (halb), puolikas, toinen parista; lähimmäinen, toveri’, feleség ’puoliso, vaimo’
nenetsipeĺe ’puolikas, kappale’
enetsifeðe ’puoli (halb); sukulainen’
nganasanifealea ’sama merkitys’
selkuppipäläk, peläk ’puoli (halb; Seite), puolikas’
kamassipjel, pil, pēl ’puoli (halb; Seite)’
koibaalipeldoj ’puolikas’, peĺa ’toveri’ (← uralilainen *pälä ’puolikas; sukulainen, toveri’).

Englanninkieliset vastineet

  • party

Esiintymistiheys

185 378 esiintymää · 70.6 / milj.

Suomi24
73.3
Sanomalehdet
114.5
Aikakauslehdet
78.4
Wikipedia
61.9
Reddit
116.4
Tekstitykset
10.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 26 (pieni)

Yleisimmät: osapuoli 30 % · osapuolen 13 % · osapuolet 13 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uoli

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Osapuoli. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/osapuoli