su­ku­puo­li

substantiivi/ˈsukuˌpuo̯li/
Jaa
Viittaa artikkeliin

su-ku-puo-li (4 tavua) · 9 kirjainta · Suomen kielen 1 324. yleisin sana

Yhdyssana: suku + puoli

Merkitykset

  1. (biologia)suvullisesti lisääntyvillä lajeilla ilmenevä yksinomaan lisääntymiselimistön (emätin vai siitin) erotustekijä, jonka perusteella yksilöt ovat jaettavissa nk. biologisiin sukupuoliin: munasoluja tuottaviin yksilöihin eli naaraisiin ja siittiöitä tuottaviin yksilöihin eli koiraisiin
  2. (sukupuolentutkimus)(sosiologia)joukko miehuuden ja naiseuden sosiaalisesti konstruoituneita merkityksiä sekä sukupuolirooleja, sukupuoli-identiteettejä ja maskuliinisuuden ja feminiinisyyden performanssin muotoja, jotka ovat niitä ulkonäön, ajattelun ja käyttäytymisen tunnuspiirteitä, joilla yksilöt asetetaan sukupuolen binäärijärjestelmään eli naisiksi (tytöiksi) tai miehiksi (pojiksi) arjen kohtaamistilanteissa
  3. (tekniikka)liittimen ulkomuoto; ulokkeita sisältävä liitin on uros, koiras, vastakkeita (reikiä) sisältävä naaras

Synonyymit

Esimerkkilauseet

"Täti, täti!" huudahti hän, "taisteluhaaste, taisteluhaaste, jumal'avita!" — "Ei, herraseni", virkoin, "minä kuulun sukupuoleen, joka ei anna mitään haasteita; ja niin ajattelette tekin tai muutoin ette antaisi tilanteen tuota sanaa aiheuttaa".
— Samuel Richardson, Pamela naimisissa
"Se toivo, että hän on kuollut", lausuin minä, "lienee paras toivo, mitä mikään hänen sukupuolensa jäsen voisi pitää hänen suhteensa.
— Charles Dickens, David Copperfield II
Yksilön sukupuoli -identiteettiin vaikuttavat biologiset, psyykkiset, kulttuuriset, kasvatukselliset ja sosiaaliset tekijät.
— Wikipedia: Sukupuoli-identiteetti

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan sukupuoli lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Myönteisenä hän piti sitä, että sukupuolten tasa-arvo ja säällinen käytös korostuvat.
— Wikipedia: Tarja Halonen
Norja on siis yksi maista, joissa sallitaan samaa sukupuolta olevien avioliitot.
— Wikipedia: Homoseksuaalisuus ja laki
Luxemburg oli viimeinen Benelux-maa joka laillisti samaa sukupuolta olevien avioliitot.
— Wikipedia: Samaa sukupuolta olevien avioliitto
Freudin mukaan ihminen tuntee seksuaalista vetoa vain vastakkaiseen sukupuoleen.
— Wikipedia: Biseksuaalisuus

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan suku yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä

Lainalähde: Johd. vartalosta *suke- (tästä myös sukeutua, katso tätä), joka puolestaan saattaa olla ← indoeurooppalainen *suH-; vertaa muinaisintia sū́te (prs.) ’synnyttää, siittää, luoda’.

Sama sana on ilmeisesti myös suomi suku (Daniel Juslenius: Suomalaisen Sana-Lugun Coetus: Henrik Gabriel Porthanin kappaleen välilehtiin ja sivuihin tehdyt lisäykset., Gan 1787; melko laajalti murt.) ’hiukan, vähän, muutama’

Vastineet sukukielissä (8 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensuku, sukulain ’sukulainen’
karjalasuku, sukulaine
lyydisuguheimo ’sukulainen’
vepsäsugu ’suku’
vatjasuku ’sama merkitys’, sukulain ’sukulainen’
virosugu (g. soo) ’suku’, sugulane ’sukulainen’, sugutada ’siittää, hedelmöittää’
liivisuʾg ’suku(laisuus); sukulainen; laji, laatu’, suʾgli ’sukulainen’

(liivi tai viro → latvia suga ’suku’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame sokkâ (piitimensaame inarinsaame koltansaame) ’suku’.

Lähisukukielissä

virosugu ’vähän, hiukan’.

Lainalähde: Toisaalta on esitetty, että sana olisi lainaa indoeurooppalainen (baltoslaavi) taholta, vertaa venäjä pol ’puoli(kas); (halkaistu) lattia(palkki)’. Katso myös pola1.

jne.

Sanaa on varsinkin aiemmin verrattu samamerkityksisiin etuvokaalisiin etäsukukielten sanoihin, joista katso s.v. pieli.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpōli ’puoli; suunta; puoli seudusta, paikasta ja ajasta puhuen’, poikapūl ’poikapuoli’
karjalapuoli ’lukusana kahdesosa; keski-, puoliväli; yksi kahdesta tai useammasta vastakkaisesta kokonaisuuden osasta; seutu; suunta; osapuoli, puolue, joukkue; sukupuoli, sukulaisuus; näkökohta, kanta, tapa, etu, hyöty’
lyydipuoĺ(i)
vepsäpol
vatjapōli ’puoli’
viropool (g. ‑e) ’sama merkitys; puolikas; sivu’
liivipūoĺ ’puoli; puolisko; seutu; sivu’

(suomi sanonnasta pitää puolensa mahdollisesti → pohjoissaame murt. buollâ ’hyvä syy sanoa jtak; (et. kieltolauseissa) rohkeus tai kyky työhön tai puolustautumiseen’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

–? mordva pola ’puoliso (usein mies); (harv.) osa’, johd. ersämordva polavtoms, mokšamordva polaftə̑ms ’vaihtaa’, ersämordva poladoms, mokšamordva poladə̑ms ’sitoa jatkoksi, jatkaa, pidentää; yhdistää’ (mordvan sanat edellyttäisivät suomalais-volgalainen alkumuotoa *pula).

itämerensuomalaiseen sanueeseen on ilmeisesti sulautunut aineksia useammasta vanhasta sanaperheestä, ensisijaisesti seuraavassa esitettävistä kohdista 1 ja 2; kohdan 2 suomalais-ugrilaiset sanat on vanhastaan yhdistetty kohtaan 3; eri kielten sanueita on vaikea pitää erillään, ja ne voivat loppujen lopuksi olla samaakin alkuperää tai ainakin eri tahoilla jo varhain sekoittuneet.

Vastineet sukukielissä (20 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpēli ’(ikkunan, oven) pieli’
karjalapieli ’(ikkunan, oven, veräjän) pieli, kehys, tukipuu; sivu, laita, syrjä’, pieles ’pieles, haasia; puuväli pieleksessä; ikkunanpieli’, pieline ’pielipuu’
lyydipiel ’(ikkunan, oven) pieli, pielipuu’, pieline ’ikkunan pieli’
vepsäpeĺ ’(ikkunan, oven) pieli’
viropeel ’sivupuu, masto; (mon.) kangaspuut’
liivipēĺ ’masto’

(suomi → koltansaame piḙllă̮ (kildininsaame turjansaame) ’masto’).

Kaukaisemmissa sukukielissä

mokšamordvamokšamordva päĺ ’seiväs, pylväs; puukiila’
unkari‑fél: ajtófél(fa) ’oven pieli’ (ajtó ’ovi’, fa ’puu’) (voi kuulua myös kohtaan 2)

tähän aiemmin yhdistetty komi beĺ ’(oven, ikkunan) pieli’ varmaankin ← itämerensuomi (lähinnä vepsä peĺ ’pieli’) (← suomalais-ugrilainen *pēli ’pylväs’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

ersämordvaersämordva peĺ, mokšamordva päĺ ’puoli (Seite)’
maripel, wel ’sama merkitys’
unkari‑fél: ajtófél(fa) ’oven pieli’ (voi kuulua myös kohtaan 1)
nenetsipi ’ulkopuoli’
enetsifio ’sama merkitys’: fioddo ’ulos (?)’
–? nganasani feai ’loppu, uloin osa’
selkuppipo: ponä ’ulkona, kadulla’ (← uralilainen *pexli ’reuna, ulkopuoli’)

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

saamebælle ’puoli (Seite); puolikas, toinen parista’
ersämordvaersämordva peĺe, mokšamordva päĺä ’puoli (halb), puolikas’
länsimarilänsimari pelə, itämari pele ’sama merkitys; toinen parista’
–? udmurtti pal ’sivu; seutu; puoli (halb), puolikas’
–? komi pe̮l, pe̮v ’sivu, puoli (Seite); toinen parista’
etelämansietelämansi pǟl, itämansi pɔ̈̄l, länsimansi (Bernát Munkácsin aineistosta) poål, pohjoismansi pāl ’sivu, puoli (Seite); puolikas’
itähantiitähanti peḷək, etelähanti pohjoishanti pelək ’sivu, puoli (Seite); puolikas, puolisko’
unkarifél ’puoli (halb), puolikas, toinen parista; lähimmäinen, toveri’, feleség ’puoliso, vaimo’
nenetsipeĺe ’puolikas, kappale’
enetsifeðe ’puoli (halb); sukulainen’
nganasanifealea ’sama merkitys’
selkuppipäläk, peläk ’puoli (halb; Seite), puolikas’
kamassipjel, pil, pēl ’puoli (halb; Seite)’
koibaalipeldoj ’puolikas’, peĺa ’toveri’ (← uralilainen *pälä ’puolikas; sukulainen, toveri’).

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.gender, mating type, sex
  • ruotsisocialt kön, kön, förökningstyp, genus
  • saksaGeschlecht (n)
  • ranskasexe (m)
  • venäjäпол (m)
  • virosugupool, sugu
  • italiasesso
  • norjakjønn

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • sex
  • gender
  • mating type

Esiintymistiheys

218 413 esiintymää · 83.2 / milj.

Suomi24
92.6
Sanomalehdet
30.3
Aikakauslehdet
50.2
Wikipedia
56.9
Reddit
257.7
Tekstitykset
10.7

Taivutustiedot

Taivutusluokka 26 (pieni)

Yleisimmät: sukupuolta 25 % · sukupuolen 21 % · sukupuoli 16 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uoli

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Sukupuoli. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/sukupuoli