- Alkuperä
- Lainasana (ruotsi: bylla)
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Slangissa
- 1900 lähtien
- Levinneisyys
- yleinen, ei Lounais-Suomi
- Vastineita
- inkeroinen, karjala
Deskr. sanoja, vertaa myös pylkätä.
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | püllistǟ, püllissellä ’pyllistellä’, püllillǟ ’pyllyllään’ |
|---|---|
| karjala | pylly, pyllisteä ’pyllistää’, pyllähteä ’pyllähtää’. |
Samaa juurta olevia sanoja
Helsingin slangissa
pylly ’kuperkeikka, häränpylly; takamus’
← ruotsi bylla, bölla ’paise, turvotus; rakko; jk. pyöreä; ampiaispesä’, bille ’veneen ”lanne” (takaosan sivujen kaareva kohta)’ (← alasaksa hollanti bille ’sama merkitys; pakara’, ruotsi bula, saksa Beule ’kuhmu, patti’); sanaa on aiemmin pidetty alkuperältään deskriptiivisenä.