päi­vän­nou­su

Mua hurmaa ruusu kyllä ja sateenkaari pääni yllä; niin ihanasti kuu myös silmää tänne helmast' yön; veet tummat uneksuu vait alla tähti vyön; on päivännousu synty uus; mut silti tiedän, että on maan yltä kadonnut sen tenho, ihanuus.

Tuftin katse oli koko ajan suunnattuna päivännousua kohti, aivankuin hän olisi koko ajan rukoillut: "Armoa, armoa Josefinelle!" Hän kiiruhti eteenpäin niin nopeasti kuin taisi.

Vuosien 1950 ja 1951 aikana hän vieraili Kiinassa ja Mongoliassa ja julkaisi matkakokemuksistaan kirjan Päivännousun maa.