menetetty
adjektiivi, verbiJohdettu sanasta: menettää
Merkitykset
(käännetty englannista)- 1.sellainen, jota ei enää hallita tai joka on mahdotonta saada takaisin tai joka on luovutettu rangaistuksena
- 2.tuhottu, tapettu tai tuhoon tuomittu
- 3.tavoitteessaan epäonnistunut tai saavuttamatta jäänyt
Synonyymit ja vastakohtasanat
Substantiivit
Adjektiivit
hukkaan heitettytoivotonrikki olevatakavarikoituepäkunnossaepätoivoinenhyödytöntuloksetonturhakauheakamalarikkinäinenhajallaehdotonlohdutonmustasynkkäankeapessimistinenkolkkomurheellinenkateissahukassakirottuhedelmätönturhanpäiväinentyhjätarpeetonpelastamatonepäkunnossa olevalakkautettukadotukseen tuomittusukupuuttoon kuollutlunastamaton
Esimerkkilauseet
Ehkäpä tässä samalla piili jonkinlainen vertauskuva: noin maailman kansatkin olivat vajonneet suureen sotapeliinsä, eivätkä voineet irtautua, ei ennenkuin loppu oli tullut, kaikki pelattu, menetetty...
Hugh ei ollut se, joka jäi murehtimaan menetettyä onnea.
Kaarlen menetettyä kykynsä johtaa maata, hänen setänsä palasivat, karkottivat marmosetit ja käyttivät valtion kassaa sumeilematta omaksi edukseen, mikä johti lopulta sisällissotaan burgundilaisten ja orleanslaisten välillä.
Englanninkieliset vastineet
- lost
- manque
- would-be
- forfeit
- forfeited
- gone
- done for