e­hyt

Mutta sentään siellä, täällä sykki sydän ehyt myös, niinkuin päre pihtipielen taikka lyhty syksy-yöss', sytti tulta toisihinkin, tulta toivon tuhkaan loi, nosti aatteen: veljeshengen, heikon voiman ilmi toi.

Dargis sanelee itselleen, että hän nyt ehyesti ja kokonaan saa antautua ilonsa valtaan, sillä nythän hän saavuttaa onnen, jota vuosikausia on etsinyt.

Lehdet ovat lähes aina ehyitä, kierteisesti tai vastakkaisesti, hyvin harvoin kahteen riviin järjestyneitä, melko pitkäruotisia ja korvakkeettomia.