saar­naa­va

adjektiivi
Jaa

Johdettu sanasta: saarnata

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. pitkäveteisen moraalinen, mahtipontinen tai paatoksellinen

Synonyymit

Esimerkkilauseet

"Tässä kuuluu lähellä saarnaavan taaskin", lopetti hän, raaputteli kupeitansa, hääri viiniastioinensa ja leileinensä ja vilkutteli viekkailla silmillänsä.
— Irmari Rantamala, Israelitar
Neito oli kerran kuullut Johanneksen saarnaavan; hän tunsi kohta, kuka kukkulalla seisoi; hän niiasi syvään.
— K. J. Gummerus, Alkuperäisiä suomalaisia uuteloita I
Itkonen ei omien sanojensa mukaan uskonut lainsäädännön keinoihin liikenneturvallisuuden parantamiseksi, ja 1960 -luvulle saakka yleisesti käytettyä kankeaa, saarnaavaa ja autoilijoita syyttelevää opetustyyliä hän piti vääränä lähestymistapana.
— Wikipedia: Ensio Itkonen

Englanninkieliset vastineet

  • sententious
  • preachy

Lähteet