- Vanhin tieto
- Ericus Schroderus, 1637
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 6 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (12 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen, karjala | suksi ’suksi; kangaspuiden poljin’ |
|---|---|
| lyydi | sukš |
| vepsä | sukś ’sama merkitys’ |
| vatja | sūhsi ’suksi’, (Tsv) suksi (← inkeroinen tai suomi) ’sama merkitys; kangaspuiden poljin’ |
| viro | suusk ’suksi’, (Wied, murt.) suks, suisk ’sama merkitys; kangaspuiden poljin’ |
(suomi → koltansaame sohsă̮ ’suksi’)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| mordva | soks ’suksi’ |
|---|---|
| etelämansi | etelämansi tōt, itämansi länsimansi towt, pohjoismansi (Bernát Munkácsin aineistosta) tåut ’sama merkitys’ |
| itähanti | itähanti jŏγ, etelähanti tŏχ, pohjoishanti lŏχ ’pohjanahaton suksi’ |
| enetsi | turo, tudo ’suksi’ |
| nganasani | tuta ’sama merkitys’ |
| selkuppi | tat-, tå̄t- ’hiihtää’. |
Tunguusissa on tätä muistuttava sana: sūksi- ’tallata lumi suksilla kovaksi’, sūksilla ’(nahalla pohjustettu) suksi’, goldi suχsi̮lta ’sama merkitys’