taa­la­ri

— En kylläkään, — vastasi vanha parooni sydämellisen hyväntahtoisena, — voi väittää, että varasin mukaani erikoisen suuren matkakassan, mutta uskon että näin kaksin kerroin hyvän tarkoitusperän hyväksi voin kassastani löytää sadan taalarin setelin.

"Ei, ei, — silloin olisi hän tullut minun luokseni ja sanonut vapaasti ja suoraan: herra Ehlert, tarvitsen sata taalaria — ja minä olisin antanut ne heti hänelle.

Sillä välin kylänvanhin oli kuitenkin vihdoin käynyt maksamassa vanhan velkansa, kymmenen écuta (eräissä suomennoksissa kymmenen taalaria), jota poikien vanhemmat eivät enää uskoneet koskaan saavansa perityksi.