- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan taata yhteydessä
- Vanhin tieto
- (eli n. 1515–1585)
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, viro
Lähtökohta: ilmeisesti ← skandinaavinen (ruotsi), vertaa muinaisruotsi taka (thaka, tagha, taga) ’ottaa, ottaa omistukseensa; riistää, ryöstää; vaatia; asettaa takuu’, otakaþer ’takaamaton; jk josta ei ole annettu takuuta’, tak (tagh, taagh) ’ote; ryöstö, anastus; takavarikko; takaus’, taki ’takuumies’, nykyruotsi murt. Suomi taka ’vastata jstak, mennä takuuseen’, muinaisnorja tak noin ’ottaminen; takaus, takuu; vastuu’, taka f. ’otto; takuu; maanvuokra’ (ruotsinsaame (LÖ) takis (eteläsaame) ’takaus’ samoin ← skandinaavinen).
suomi sanueeseen on lisäksi vaikuttanut omap. taka- pesye, katso tätä. Vertaa myös takavarikko.
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | tāta (prs. takkān) ’olla varma, taata’ |
|---|---|
| karjala | toata (prs. takoan) ’taata; (Tver) käskeä, pakottaa’ |
| – | ?? etelävepsä takād́a ’luvata (mennä jhk)’ |
| viro | tagada (prs. tagan) ’taata, turvata, (murt.) uskaltaa’, tagatis ’takuu, tae, takaus’ |
(suomi → pohjoissaame dakkedit (inarinsaame) ’taata; (N myös) vakuuttaa’, pohjoissaame dakkadus (inarinsaame koltansaame) ’takaus’)