te­räs

erisnimi, substantiivi/ˈteræs/
Jaa
Viittaa artikkeliin

te-räs (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 7 804. yleisin sana

Merkitys

  1. pääasiassa rautaa sisältävä metalli, joka sisältää seosaineena hiiltä ja usein muita seosmetallejaTerästä valmistetaan runsaasti hiiltä sisältävästä raakaraudasta mellottamalla.

Esimerkkilauseet

Siilikki, metsän miniä, Siivo siipilintusesi, Kätkeös kynäkanasi; Sio siivet, kytke kynnet, Ilman piikin pistämättä, Teräksen terottamatta; Kuutar kätke poikiasi, Päivätär perehiäsi, Noian mieltä noutamatta, 10 Katehen kaehtimatta!
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Hänen alkoi olla nälkä, hän siis kyni saamansa kyyhkyn, teki tulen piillä ja teräksellä, jotka hänellä oli alati matkassa, paahtoi sitten kyyhkysen huolellisesti vartaassa ja syötyään oli taas kunnossa matkaa jatkaakseen.
— Ernest Thompson Seton, Rolf salolla
Nuolten rungot valmistetaan nykyisin hiilikuidusta, alumiinista, puusta, lasikuidusta tai ruostumattomasta teräksestä.
— Wikipedia: Jousiammunta

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan teräs lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Ruostumattomat teräkset syöpyvät siis suolaisessa ympäristössä, kuten merivedessä.
— Wikipedia: Ruostumaton teräs
Lisäksi on rauta -, teräs -, kone -, huonekalu -, tekstiili - ja kenkäteollisuutta.
— Wikipedia: Abakan (kaupunki)
Nyt oli sekin jo innostunut ja miesten äänet kaukana kalskahtivat teräkseltä.
— Aarne Mustasalo, Jokikylän pojat Turun koulussa
Lämpöhaurastuminen Austeniittiset teräkset voivat tietyissä olosuhteissa haurastua iän myötä.
— Wikipedia: Vanheneminen (materiaalin)

Etymologia

1teräs1 – rauta jonka hiilipitoisuus on pieni

Sanakirjassa
Käsitellään sanan terä yhteydessä
Vanhin tieto
Ljungo Tuomaanpoika, 1601
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 5 muuta kieltä

katso erikseen tere

Vastineet sukukielissä (11 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenterä ’terä’, teräs ’teräs’
karjalaterä ’(aseen, sukan, käsineen) terä; jyvä, tähkä; kasvu, sato; (kankaan) piedin; järki; tarmo’, teräs ’teräs; äly’, terävä ’terävä; älykäs, etevä, kätevä; nopea’, terenteä ’teroittaa’
lyydit́erä ’(työkalun) terä; jyvä; silmäterä’, t́eraz ’teräs’, t́eräu ’terävä’, teretä (prs. terendän) ’teroittaa’
vepsät́era ’(työkalun) terä; jyvä, tähkä jyvineen; (kankaan) piedin’, t́eraz ’(kirveen) teräosa tai karkaistu terä’, t́erata ’teroittaa’, t́erav ’terävä’
vatjaterä ’terä; jyvä’, teräz ’teräs’, terässǟ ’teroittaa’, terävä ’terävä’
virotera ’terä; jyvä, hitunen’, terav ’terävä, pistävä’, terane ’terävä-älyinen, tarkkaavainen, valpas; tarkka, herkkä’, teras ’teräs’, teritada ’teroittaa’
liivitierā ’jyvä, pähkinän ydin; terä’, tierāb ’terve; sukkela, vikkelä’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame dærre (eteläsaame uumajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’(työkalun) terä (N In Ko Kld T); auringon kehrä, säde (N); sauman tere (E U)’
länsimarilänsimari ter, itämari tür ’terä’
–? udmurtti tir ’kirves’
–? unkari tőr ’tikari; miekka; naskali’; udmurtti ja unkari sanat kuuluvat tähän yhteyteen merkityksen ’terä(ase)’ perusteella; jos itämerensuomi-saame sanan merkityksen ytimeksi katsotaan merk. ’laita, reuna’, ovat siihen udmurtti ja unkari sanojen sijaan yhdistettävissä länsimari ter, itämari tür ’reuna, sivu, laita, särmä, syrjä, ääri, ranta; raja’
udmurttidur, dor ’reuna, laita, kylki; puoli; raja’
komidor ’reuna, syrjä, särmä; reunus, puoli, taho; terä’

. Kyseessä voi olla alkuaan kahden sanan yhteensulautuma (mihin myös komi viittaa): toisaalta ’reuna, laita’ (josta mahdollisesti → ’(auringon) kehrä’, osin myös ’työkalun terä’, sekä johd:na esimerkiksi terska) ja toisaalta ’kärki’ (josta ’jyvä’ (huomaa myös terho), ’silmäterä’, ’(jalka-, sukan) terä’).

2teräs2 – vahvike- tai koristeliuska saappaan tai vaatteen saumassa; lujikepiena oven tai ikkunan pielessä

Sanakirjassa
Käsitellään sanan tere yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vepsä, vatja, viro

Johd:ia s:sta terä (katso tätä); myös suomi terä sanan vastineilla viro tera ja eteläsaame dierie, deäraa on merk. ’sauman tere’.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenteräs ’kengän sauman vahvikenauha’
karjalateräs ’saumaan vahvikkeeksi ommeltu kapea nahkasuikale, tere’
vepsät́eraz ’sama merkitys’
vatja(Must) tere ’sauman vahvike’
viroteras ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • steel

Esiintymistiheys

20 231 esiintymää · 7.7 / milj.

Suomi24
5.5
Sanomalehdet
12.8
Aikakauslehdet
34.7
Wikipedia
27.1
Reddit
5.6
Tekstitykset
7.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39 (vastaus)

Yleisimmät: terästä 35 % · teräs 25 % · teräksen 16 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-eræs

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Teräs. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/teräs