turkis

substantiivi

/ˈturkis/

Johdettu sanasta: turkki

Merkitys

1.nisäkkään nyljetty karvapeitteinen muokattu nahka aineena tai materiaalina, tästä valmistettu vaate tai asusteTurkisten jatkojalostus turkeiksi ja turkisasusteiksi on turkkurin työtä.

Synonyymit

talja vuota iho nahka kuori väkipyörästö tunkki cutis tegumentti integumentti ruumiinpeite turkki

Liittyvät sanat

nahas turkki turkkuri kesäturkki

Käännökset

engl.fur
ruotsipälsverk
ranskafourrure (f)
venäjäмех, пушнина
virokarusnahk

Hierarkia

Yläkäsitteet

↑vaate ↑vaatekappale

Esimerkkilauseet

Tiesin aivan hyvin, minne olimme menossa, ja huuleni vavahtelivat, kun astuimme arvoisan äidin huoneeseen, sillä Alma istui siellä uunin vieressä ja hänen vieressään se lihava turkiksiin verhottu nainen, jonka olin nähnyt vaunuissa loma-ajan alkaessa.

Hall Caine, Vaimo jonka minulle annoit

Koska aamu oli ollut kylmä, oli Madrasia pukeutunut turkiksiin, ja niiden joukossa oli suuri käsipuuhka, jonka sisässä hän oli kantanut lipasta.

J. S. Fletcher, Kuparilipas

Yhtiö osti myös paikalliselta väestöltä turkiksia, parkkia, koreja, puuastioita, marjoja, sieniä ynnä muuta.

Wikipedia: Vako

Englanninkieliset vastineet

fur
pelt

Esiintymistiheys

8 537 esiintymää, 3.3 / milj.

Suomi24

3.1

Sanomalehdet

4.7

Aikakauslehdet

4.7

Wikipedia

5.3

6.4

Tekstitykset

2.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

Nominatiivi	turkis
Genetiivi	turkiksen
Partitiivi	turkista
Essiivi	turkiksena
Translatiivi	turkikseksi
Inessiivi	turkiksessa
Elatiivi	turkiksesta
Illatiivi	turkikseen
Adessiivi	turkiksella
Ablatiivi	turkikselta
Allatiivi	turkikselle
Abessiivi	turkiksetta

Riimit

-urkis

tekoturkis kaniturkis mokkaturkis

Kaikki riimit