- Sanakirjassa
- Yhdyssana, käsitellään sanan uhka yhteydessä
- Vanhin tieto
- Ruotsin valtakunnan laki, 1759
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vatja, viro
merk. murt. (laajalti Itä-Suomi, paikoin Pohjanmaa) myös ’luvata, aikoa’
Samaa, alkuaan deskr. sanuetta kuin s.v. uhkea, uhku ja uho main. sanat.
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | uhka ’yllytys’, uhata (prs. uhkān) ’uhata’, uhittā ’yllyttää’ |
|---|---|
| karjala | uhka ’uhka; (adv.) ylen, kovin’, uhata (prs. uhkoan) ’uhata, uhkailla’ |
| vatja | (Tsv) uhku ’kilpailu’ |
| viro | murt. uhal (adess.) ’kiusalla’, uhka- ’uhata’ |
(mahdollisesti ← suomi; suomi myös → pohjoissaame ukkedit (luulajansaame inarinsaame) ’uhata’).
Samaa juurta olevia sanoja
Lähtökohta: ← germaaninen (kantaskandinaavi) *sakō, vertaa muinaisnorja sǫk ’oikeudenkäynti, syytös; peruste, asia’, nykyruotsi sak ’asia, riita-asia; syy, syyte; sakko’, samaa sanuetta kuin v. saka ’syyttää; kieltää, kiistää’ (vertaa sakata2), gootti sakan ’kieltää’ jne.
pohjoissaame sakˈko (uumajansaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’sakko’ ← suomi, osin mahdollisesti myös ← skandinaavinen.
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | sakko, sakottā |
|---|---|
| karjala | (? ← suomi) sakko ’sakko’, sakottoa ’sakottaa; kurittaa, rangaista’ |
| viro | (murt.) sakk (g. saku) ’sakko’ |