- Sanakirjassa
- Yhdyssana, käsitellään sanan uros yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, luulajansaame
rinn. uro (Flor 1678) ’(voimakas) mies’
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | urohoin ’tavallista suurempi, runsas’, urroisa ’urospuolinen; suuri’ |
|---|---|
| karjala | uros (g. urohon) ’mies, aviomies; etevä työssään; koiras’, uro ’mies (run.)’, uroi ’isä (itk.)’, uroisa, urottšu ’koiras’ |
| lyydi | uroi ’mies, uros’ |
| vepsä | (August Ahlqvistin aineistosta) uros ’appi’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| luulajansaame | luulajansaame årēs (eteläsaame uumajansaame piitimensaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’uros; porohärkä’ (edustaa johtimensa puolesta alkuperäisempää muotoa *uras, vertaa koiras (s.v. koira), naaras); sanan äänt. poikkeuksellisia variantteja ovat pohjoissaame vârres ja turjansaame vi̮ə̑res ’uros’ |
|---|---|
| – | ? unkari úr ’herra’ (ellei ← turkin kieli urï ’nuorukainen’). |
itämerensuomi-saame sanan vartalo-osa voi olla pelkkä u- (vertaa koi-, naa-), josta myös suomi ukko (katso tätä) näyttää johdetun; tämän mahdollisesti vastine voisi olla etelämansi oj, itämansi woj, länsimansi wuj, pohjoismansi ūj ’eläin; karhu’.