valakka
substantiivi/ˈʋɑlɑkːɑ/va-lak-ka (3 tavua) · 7 kirjainta
Merkitykset
Synonyymit
Esimerkkilauseet
Miesten joukkoon rintamalle olet päässyt, etkä vielä tiedä, miten valakka hädän hetkellä tuhertaa, tämä Kypärätön Jussi ja teidän Polle ja kaikki säällisellä tavalla syntyneet valakat Suomenmaassa!Tummanrautias valakka, Ristihammas, liikuskelee irrallaan multapermannolla, käyden välillä hamuamassa leivänpalaa päällikön suosikkirosvoilta, jotka istuvat raheillaan, koettaen nöyrästi myötäillä isäntänsä oikkuihin.Niin kutsutut "pääköt" kädessä ei saa peluuttaa eli jos kädessä on kolme suurinta korttia (eli valakka, jokka ja ristipamppu) täytyy se ilmoittaa ennen ensimmäisen lyöntikierroksen alkua eli esimerkiksi sanomalla: "Kolme suurinta", ja tämän jälkeen kyseinen pelaaja saa merkinnän.Etymologia
1valakka1 – ruuna
- Alkuperä
- Lainasana (varhaisempi uusruotsi: wallack(e))
- Vanhin tieto
- Ericus Schroderus, 1637
- Levinneisyys
- Lounais-Suomi Häme ja ymp.
Lainalähde: ← varhaisempi uusruotsi wallack(e), nykyruotsi valack ’ruuna’ ← keskialasaksa wallache, nykysaksa Wallach ’sama merkitys’, alkuaan ’valakialainen, Valakiasta peräisin oleva’: tapa kuohita hevosia on opittu Kaakkois-Euroopan paimentolaisilta. — Toista alkuperää (joskin mahdollisesti osittain tähän sekoittunut) on valakka ’vaalea hevonen’, josta katso s.v. vaalea.
Samaa juurta olevia sanoja
2valakka2 – vaalea, kalpea; vaalea hevonen
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan vaalea yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro, liivi ja 6 muuta kieltä
Alkuperäisempää lyhytvokaalista asua edustavat suomi murt. valeva (Länsi-Uusimaa ja ymp.), valakka ’vaalea, kalpea (paikoin itämurteet); vaalea hevonen (etupäässä Kaakkois-Suomi, paikoin Pohjanmaa)’ (viimeksi mainittu voi kuulua myös sanan valkko yhteyteen, katso valkea), valahtaa ’vaaleta, kalveta’, katso erikseen valo1
Vastineet sukukielissä (12 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | vālia ’vaalea’, vālakka ’sama merkitys’ |
|---|---|
| karjala | voalie ’vaalea’, voalakka, ‑o ’vaalea, hailakka’, voalappa ’sama merkitys’, voalakoittuo ’haalistua’ |
| lyydi | vualap ’vaalea’ |
| vatja | vālia ’vaalea’, vālahtava ’vaalea(hko)’ |
| viro | murt. vaalik ’vaalea lehmä’. |
Lähisukukielissä
| karjala | valappa ’vaalea’, (suomi ? →) valakki, ‑o ’valkea hevonen’ |
|---|---|
| lyydi | valap ’vaalea’ |
| viro | valev ’vaalea, loistava’, valendada ’kajastaa’ |
| liivi | vaʾllə ’vaaleta’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)
| ersämordva | ersämordva valdo, mokšamordva valda ’valoisa’ |
|---|---|
| udmurtti | vaĺ: tšiĺ-vaĺ ’loiste, kajo; loistava’ |
| komi | voĺalni ’loistaa, kiiltää’ |
| etelämansi | etelämansi olk-, itämansi waĺγ-, länsimansi waĺĺ-, pohjoismansi woĺγ- ’loistaa’ |
| pohjoishanti | pohjoishanti wŏᴧĭ- ’sama merkitys’ |
| unkari | világ ’valo; maailma; väki’, villám ’salama’ |
. Etäsukukielten mahdollisesti vastineissa on äänteellistä kirjavuutta; mordvan ja unkarin sanat voivat kuulua myös s.v. valkea Sanueella on (huomaa erityisesti valahtaa kalpeaksi ja valahtaa alas) kosketuskohtia myös s.v. valaa ja välähtää mainittuihin sanoihin. Vertaa valpas2 ja valju1, valju2.
Samaa juurta olevia sanoja
Lainalähde: ← varhaisempi uusruotsi wallack(e), nykyruotsi valack ’ruuna’ ← keskialasaksa wallache, nykysaksa Wallach ’sama merkitys’, alkuaan ’valakialainen, Valakiasta peräisin oleva’: tapa kuohita hevosia on opittu Kaakkois-Euroopan paimentolaisilta. — Toista alkuperää (joskin mahdollisesti osittain tähän sekoittunut) on valakka ’vaalea hevonen’, josta katso s.v. vaalea.
Samaa juurta olevia sanoja
Englanninkieliset vastineet
- gelding
Esiintymistiheys
116 esiintymää · 0.0 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 14 (solakka), vokaalivaihtelutyyppi A
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Vertailumuodot: valakka – valakampi – valakin
Riimit
-ɑlɑkːɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Valakka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/valakka