va­lak­ka

substantiivi/ˈʋɑlɑkːɑ/
Jaa

Merkitykset

  1. väriltään valkoinen tai vaalea (hevosesta)Tuo valakka tamma on kaunis katsella.
  2. ruuna, leikattu eli kastroitu uroshevonen

Synonyymit

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.gelding
  • ruotsivalack
  • ranskahongre

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Ensin oli tietenkin tutkittava, oliko se tamma, ori vai valakka, ja sen jälkeen myös luotava yleissilmäys itse hevoseen.
— Tatu Valkonen, Miehen housuissa
Hevonen oli hyväntapainen ja hyvälihainen valakka, eikä suinkaan liioilla ajoilla tärvelty.
— Urho Karhumäki, Halki vuoren
Sana "valakka" johtuu saksan sanasta Wallach, joka taas tulee maantieteellisestä nimestä Valakia, mistä saksalaiset saivat ensimmäiset kuohitut hevosensa.
— Wikipedia: Ruuna

Englanninkieliset vastineet

  • gelding

Esiintymistiheys

116 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 14, vokaalivaihtelutyyppi A

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivalakka
Genetiivivalakan
Partitiivivalakkaa
Essiivivalakkana
Translatiivivalakaksi
Inessiivivalakassa
Elatiivivalakasta
Illatiivivalakkaan
Adessiivivalakalla
Ablatiivivalakalta
Allatiivivalakalle
Abessiivivalakatta

Riimit

-ɑlɑkːɑ

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet